Asiantuntevaa ja palvelevaa isännöintiä
kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.
TARJOUSPYYNTÖ
Jätä taloyhtiösi tarjouspyyntö tästä
ISÄNNÖITSIJÄLLE
Jätä viesti suoraan lomakkeella
VIKAILMOITUS
Jätä vikailmoitus tai korjausilmoitus
MUUTOSTYÖILMOITUS
Jätä tästä huoneiston muutostyöilmoitus
OSAKKAAN MUUTOS
Maanmittauslaitokselle yhteystiedot
AJAN VARAUS
Varaa aikasi asiakaspalveluumme
Uutisia ja ajankohtaista tietoa asumiseen liittyen.
Tämä osakkailta unohtuu taloyhtiössä liian usein – ikävä yllätys voi seurata
Medialle
Julkaistu: 22.10.2025
Yhtiöjärjestys löytyy kaikista taloyhtiöistä ja on lakisääteinen asiakirja. Siinä kiteytetään taloyhtiön sisäiset säännöt. Se määrittää muun muassa vastikkeiden määräytymisperusteet, kunnossapitovastuut ja päätöksenteon säännöt.
Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa, että yhtiöjärjestyksen merkitystä ei voi korostaa liikaa:
– Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys ovat yhtiön laki, jota osakkaan täytyy noudattaa. Yhtiöjärjestys kertoo, miten yhtiö toimii, periaatteen siitä, kuka korjaa mitäkin, miten kustannukset jaetaan ja esimerkiksi mitkä tilat ovat osakkaan vastuulla. Osakkaiden on hyvä tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestys ja siihen kannattaa tutustua myös asuntoa ostettaessa, sanoo Koro-Kanerva.
Yhtiöjärjestyksen yli ei kävellä keskinäisillä sopimuksilla
Jos yhtiöjärjestys on vanha ja sitä ei ole vuosikymmeniin päivitetty tai jos taloyhtiössä on alettu toimia aivan eri tavalla kuin mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty, altistaa se osakkaiden väärinkäsityksille ja riidoille.
– Osakkaat saattavat yllättyä, kun epävirallisesti sovitut järjestelyt ja ”näin on aina tehty” -sopimukset eivät pidäkään. Sellaiset keskinäiset sopimukset siellä ja täällä eivät sido sellaista osakasta, joka ei ole ollut mukana tällaista sopimassa, ellei niitä ole viety yhtiöjärjestykseen, toteaa Koro-Kanerva.
– Ongelmia tulee, kun taloyhtiöön muuttaa uusi osakas ja hän haluaa toimia yhtiöjärjestyksen mukaan, mikä sinällään on ihan oikein, mutta johtaa välillä suureenkin riitaan. Ehkä tyypillisin esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla kylpyhuoneen korjaus pienessä rivitaloyhtiössä. Yhtiössä on voinut olla vuosien ajan tapana ja asiasta on sovittu suullisesti, että jokainen korjaa ja vastaa omasta kylpyhuoneen korjauksestaan. Kun sitten uusi osakas alkaa tehdä kylpyhuoneremonttia ja jos sieltä vielä löytyy kosteutta, taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä vastaavat tämän remontin kustannuksista. Näin on siitäkin huolimatta, mitä joku muu on vastaavassa tilanteessa aiemmin tehnyt tai mitä keskenään on sovittu. Tuntuu, että ihmiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka merkittävä dokumentti yhtiöjärjestys on, kertoo Koro-Kanerva.
Yhtiöjärjestystä kannattaa päivittää aika ajoin
Yhtiöjärjestykseen kannattaa kirjata vain taloyhtiön toiminnan kannalta tärkeimmät asiat. Jos yhtiöjärjestys on vanha, siellä voidaan vielä puhua markoista tai se voi olla ristiriidassa nykyisen asuntoyhtiölain kanssa. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa yhtiökokouksessa 2/3 enemmistöpäätöksellä.
– Suosittelen yhtiöjärjestyksen päivittämistä vastamaan nykyistä asunto-osakeyhtiölakia, se helpottaa hallintoa sekä vähentää riitoja, summaa Koro-Kanerva.
VEDENKULUTUS
Kun taloyhtiössä on huoneistokohtaiset vesimittarit, voit säästää vesilaskussasi jopa kymmeniä euroja vuodessa olemalla tarkempi vedenkulutuksen kanssa.
Miten vedenkulutus maksetaan taloyhtiössä?
Vesimaksulla katetaan kylmän ja lämpimän vedenkäytöstä syntyneet kustannukset.
Taloyhtiön vesimaksua peritään osakkailta yhtiöjärjestyksessä määritetyllä tavalla. Taloyhtiössä voidaan periä kokonaisvesimaksua, lämminvesimaksua, kylmävesimaksua tai laskuttaa vedenkulutuksesta huoneistokohtaisen mittauksen perusteella.
Yleisimmät maksuperusteet ovat henkilöluku, pinta-ala tai asuntokohtainen vesimittari. Vuokralainen maksaa vedenkäytöstä vuokrasopimuksensa mukaan.
Millainen osa taloyhtiön kuluista veden osuus on?
Tilastojen mukaan kerrostaloyhtiön vedenkäytön osuus hoitokuluista on vajaat 8 prosenttia.
Lämmin vesi on kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Taloyhtiön kaikesta energiankulutuksesta noin viidennes kuluu veden lämmittämiseen.
Miten asukas voi hillitä vedenkulutusta?
Taloyhtiöasukas kuluttaa Suomessa keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa. Jos haluat vähentää vedestä aiheutuvia kustannuksia, vähennä ensisijaisesti lämpimän veden lotraamista.
Pesutiloissa:
Käy suihkussa mahdollisimman nopeasti.
Sulje hana aina, kun et käytä vettä, esimerkiksi hiustenpesun tai saippuoinnin ajaksi.
Käy mieluummin suihkussa kuin kylvyssä.
Uudet wc-pöntöt kuluttavat vähemmän vettä kuin vanhat mallit.
Ilmoita vuotavasta pöntöstä heti. Vuodon voi havaita asettamalla vessapaperinpalan pöntön sisäpuolen takaseinämälle ja seuraamalla, kastuuko se.
Keittiössä:
Käsin tiskaaminen on energiataloudellista vain, kun astiat pestään ja huuhdotaan vedellä täytetyissä altaissa. Juoksevan veden alla tiskaamiseen kuluu jopa 120 litraa vettä 10 minuutissa.
Astianpesukoneessa vettä kuluu keskimäärin 15 litraa yhdessä pesussa. Pese vain täysiä koneellisia.
Vältä tiskien esihuuhtelua hanan alla.
Kaavi ruoantähteet ruokailuvälineellä tai paperilla biojätteeseen.
Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Esimerkiksi juomalaseille riittää pikaohjelma.
Käytä pesuainetta annosteluohjeiden mukaan.
Älä jätä tiskikonetta koskaan valvomatta.
Sulje tiskikoneen hana aina, kun kone ei ole käytössä.
Ulkona:
Käytä kukkien ja nurmikon kastelussa ja terassin pesussa sadevettä.
Kastele nurmikko ja pihakukat iltaisin, jotta aurinko ei haihduta kasteluvettä.
Miten taloyhtiössä voidaan yhteisesti hillitä vedenkulutusta?
Vaihdetaan wc-pöntöt: yleensä wc-pöntöt uusitaan putkiremontin yhteydessä tai silloin, kun ne ovat käyttöikänsä päässä.
Vaihdetaan vesihanat: asuntoihin ja yhteisiin tiloihin asennetaan energiatehokkaat vesihanat.
Säädetään vesijohtoverkon vedenpaine: sisäisen vesijohtoverkon oikealla vedenpaineella voidaan vähentää vedenkulutusta huomattavasti taloyhtiössä.
Seurataan vedenkulutusta jatkuvasti: jos vedenkulutuksessa näkyy yllättävä, äkillinen nousu, kyseessä voi olla kodinkoneen tai vesikalusteen vuoto, joka täytyy korjata välittömästi.
Esimerkki: 5 minuutin vai 20 minuutin suihku?
Suihkusta tulee normaalisti 12 litraa vettä minuutissa. Jos asukas käy joka päivä 5 minuutin suihkussa, vettä kuluu viikossa 420 litraa. Vuodessa vettä kuluu 22 000 litraa.
Jos asukas käy joka päivä 20 minuutin suihkussa, vettä kuluu viikossa lähes 1 700 litraa. Vuodessa vettä kuluu lähes 88 000 litraa. Euroina se on neljä kertaa enemmän kuin lyhyet 5 minuutin suihkut.
*Kustannuksista 2/3 kuluu veden lämmittämiseen.
Esimerkki: Vuoto tulee kalliiksi
Ompelulangan kokoinen vesivuoto: 36 l/vrk = 10 snt
Tulitikun kokoinen vesivuoto:100 l/vrk = 30 snt
Lyijykynän kokoinen vesivuoto: 720 l/vrk = 2 euroa
Harjanvarren kokoinen vesivuoto: 10 000 l/vrk = 30 euroa
© Isännöintiliitto –
Isännöinnin laatu osoittautui mainettaan paremmaksi
16.09.2025
Taloyhtiöt antoivat isännöitsijöilleen kouluarvosanan 8, selviää Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämästä Isännöinnin laatu 2025 -tutkimuksesta. Isännöintiyritykset saivat vastaajilta eli taloyhtiöiden hallitusten jäseniltä ja muilta osakkailta arvosanan 8-.
Luotettavuus ja asiantuntemus tärkeintä isännöinnissä
Taloyhtiöt pitävät luotettavuutta ja asiantuntemusta kaikkein tärkeimpinä isännöintiyrityksen ja isännöitsijän ominaisuuksina. Isännöitsijän työssä korostuu myös asioiden loppuun saattamisen merkitys.
– Taloyhtiön saaman isännöintipalvelun laatuun vaikutetaan etenkin isännöintisopimuksen kautta. Taloyhtiöiden hallitusten pitäisi tuntea isännöintisopimustensa sisältö sekä Isännöinnin eettiset ohjeet nykyistä paremmin”, toteaa taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.
Taloyhtiöt olivat kaikkein tyytyväisimpiä kokousten hoitamiseen ja talousosaamiseen. Kokouksissa sovittujen asioiden toimeenpanossa ja aikataulujen pitävyydessä on sen sijaan parantamisen tarvetta. Heikoimmat arviot isännöitsijät saivat rakennus- ja taloteknisestä osaamisesta, viestinnästä sekä verkostojen hallinnasta.
Taloyhtiöt pitivät hyvänä isännöintiyritysten asiakirjojen laatua ja henkilöstön palveluhenkisyyttä. Heikoimmat arviot isännöintiyritykset saivat varahenkilöjärjestelyistä, palaute- ja reklamaatioprosessien toimivuudesta sekä alihankkijaverkostojen läpinäkyvyydestä.
Kokemus ja pitkä yhteistyösuhde lisäävät tyytyväisyyttä
Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat antoivat isännöitsijälleen kouluarvosanan 8+, muut hallituksen jäsenet 8- sekä osakkaat ja toiminnantarkastajat 7+. Tyytyväisimpiä isännöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat. Oman taloyhtiön isännöintiin ollaan myös sitä tyytyväisempiä, mitä kauemmin on toimittu taloyhtiön hallituksessa.
– Tämä on täysin ymmärrettävää. Tavalliset osakkaat ovat tyypillisesti hallituksen jäseniä heikommin perillä esimerkiksi oman taloyhtiön isännöintisopimuksesta, jossa isännöintipalvelun sisällöstä on sovittu. Tällöin osakas saattaa helposti ajatella, että isännöinnin tulisi myös hoitaa asioita, joita isännöintisopimukseen ei todellisuudessa ole kirjattu. Toisaalta isännöinnin työ on myös näkymättömämpää osakkaille kuin hallitukselle, jonka kanssa isännöitsijä saattaa olla jopa viikoittain tekemisissä, kertoo toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva isännöintialaa edustavasta Isännöintiliitosta.
Iäkkäät tyytyväisempiä isännöintiin kuin nuoret, tyytyväisyydessä myös alueellisia eroja
Isännöinnin laatua kartoittava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2020, ja nyt vastaajien tyytyväisyys isännöintiyritysten toimintaan laski siitä hieman.
Iäkkäät hallitusten jäsenet ovat kauttaaltaan tyytyväisempiä isännöintiin kuin nuoremmat eli alle 50-vuotiaat. Myös yhteistyön pituus lisää tyytyväisyyttä isännöintiin. Mitä pidempään sama henkilö toimii taloyhtiön isännöitsijänä, sitä paremman arvosanan saa isännöitsijä ja isännöintiyritys.
– Numeroiden valossa taloyhtiöissä ollaan tyytyväisempiä ammatti-isännöintiin kuin lööppien tai sosiaalisen median keskustelujen perusteella voisi kuvitella”, Mia Koro-Kanerva toteaa.
Tuloksissa on myös alueellisia eroja. Uudellamaalla sijaitsevat taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt. Uudenmaan taloyhtiöiden arvosana isännöitsijälle oli 7,6 ja muualla Suomessa 8,1.
– Uudenmaan, ja erityisesti pääkaupunkiseudun, taloyhtiöt poikkeavat muusta Suomesta erityisesti siinä, että isännöintisopimukset ovat lyhyempiä ja isännöitsijän vaihtuvuus suurempaa. Osakkaat ja taloyhtiöiden hallitukset ovat Uudellamaalla nuorempia kuin muualla Suomessa. Voi olla, että nuoremmilla taloyhtiöpäättäjillä on aiempia sukupolvia kovemmat vaatimukset isännöinnille, pohtii Kiinteistöliiton Timo Tossavainen.
* Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto teettivät yhteistyössä laajan Isännöinnin laatu 2025 -tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan, isännöintipalvelujen laatuun sekä näkemyksiä taloyhtiöiden tarpeista, odotuksista ja tulevaisuuden näkymistä isännöintipalveluihin liittyen.
Kyselyyn saatiin yhteensä 6599 vastausta. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä touko-kesäkuussa 2025. Kohderyhmänä olivat taloyhtiöiden puheenjohtajat. hallitusten jäsenet sekä taloyhtiöiden osakkaat.
Tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastasi puolueeton ja riippumaton asiantuntijayritys KTI Kiinteistötieto Oy. Kaikki vastaukset käsiteltiin luottamuksellisina.
UUTISIA
- Huijauslaskuja liikkeellä
- Tämä osakkailta unohtuu taloyhtiössä liian usein – ikävä yllätys voi seurata
- Taloyhtiöissä törmätty uuteen ongelmaan vastikerästeissä – edes hallintaanotto ei ole ratkaisu
- Vuoden Isännöitsijä 2025 Jonna Kärki: “Isännöinti on tasapainoilua inhimillisyyden ja taloudellisen vastuun välillä”
- Kiihtyneiden yritysostojen jälkeenkin isännöintiala koostuu lilliputeista
Tämä osakkailta unohtuu taloyhtiössä liian usein – ikävä yllätys voi seurata
Medialle
Julkaistu: 22.10.2025
Yhtiöjärjestys löytyy kaikista taloyhtiöistä ja on lakisääteinen asiakirja. Siinä kiteytetään taloyhtiön sisäiset säännöt. Se määrittää muun muassa vastikkeiden määräytymisperusteet, kunnossapitovastuut ja päätöksenteon säännöt.
Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa, että yhtiöjärjestyksen merkitystä ei voi korostaa liikaa:
– Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys ovat yhtiön laki, jota osakkaan täytyy noudattaa. Yhtiöjärjestys kertoo, miten yhtiö toimii, periaatteen siitä, kuka korjaa mitäkin, miten kustannukset jaetaan ja esimerkiksi mitkä tilat ovat osakkaan vastuulla. Osakkaiden on hyvä tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestys ja siihen kannattaa tutustua myös asuntoa ostettaessa, sanoo Koro-Kanerva.
Yhtiöjärjestyksen yli ei kävellä keskinäisillä sopimuksilla
Jos yhtiöjärjestys on vanha ja sitä ei ole vuosikymmeniin päivitetty tai jos taloyhtiössä on alettu toimia aivan eri tavalla kuin mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty, altistaa se osakkaiden väärinkäsityksille ja riidoille.
– Osakkaat saattavat yllättyä, kun epävirallisesti sovitut järjestelyt ja ”näin on aina tehty” -sopimukset eivät pidäkään. Sellaiset keskinäiset sopimukset siellä ja täällä eivät sido sellaista osakasta, joka ei ole ollut mukana tällaista sopimassa, ellei niitä ole viety yhtiöjärjestykseen, toteaa Koro-Kanerva.
– Ongelmia tulee, kun taloyhtiöön muuttaa uusi osakas ja hän haluaa toimia yhtiöjärjestyksen mukaan, mikä sinällään on ihan oikein, mutta johtaa välillä suureenkin riitaan. Ehkä tyypillisin esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla kylpyhuoneen korjaus pienessä rivitaloyhtiössä. Yhtiössä on voinut olla vuosien ajan tapana ja asiasta on sovittu suullisesti, että jokainen korjaa ja vastaa omasta kylpyhuoneen korjauksestaan. Kun sitten uusi osakas alkaa tehdä kylpyhuoneremonttia ja jos sieltä vielä löytyy kosteutta, taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä vastaavat tämän remontin kustannuksista. Näin on siitäkin huolimatta, mitä joku muu on vastaavassa tilanteessa aiemmin tehnyt tai mitä keskenään on sovittu. Tuntuu, että ihmiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka merkittävä dokumentti yhtiöjärjestys on, kertoo Koro-Kanerva.
Yhtiöjärjestystä kannattaa päivittää aika ajoin
Yhtiöjärjestykseen kannattaa kirjata vain taloyhtiön toiminnan kannalta tärkeimmät asiat. Jos yhtiöjärjestys on vanha, siellä voidaan vielä puhua markoista tai se voi olla ristiriidassa nykyisen asuntoyhtiölain kanssa. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa yhtiökokouksessa 2/3 enemmistöpäätöksellä.
– Suosittelen yhtiöjärjestyksen päivittämistä vastamaan nykyistä asunto-osakeyhtiölakia, se helpottaa hallintoa sekä vähentää riitoja, summaa Koro-Kanerva.
VEDENKULUTUS
Kun taloyhtiössä on huoneistokohtaiset vesimittarit, voit säästää vesilaskussasi jopa kymmeniä euroja vuodessa olemalla tarkempi vedenkulutuksen kanssa.
Miten vedenkulutus maksetaan taloyhtiössä?
Vesimaksulla katetaan kylmän ja lämpimän vedenkäytöstä syntyneet kustannukset.
Taloyhtiön vesimaksua peritään osakkailta yhtiöjärjestyksessä määritetyllä tavalla. Taloyhtiössä voidaan periä kokonaisvesimaksua, lämminvesimaksua, kylmävesimaksua tai laskuttaa vedenkulutuksesta huoneistokohtaisen mittauksen perusteella.
Yleisimmät maksuperusteet ovat henkilöluku, pinta-ala tai asuntokohtainen vesimittari. Vuokralainen maksaa vedenkäytöstä vuokrasopimuksensa mukaan.
Millainen osa taloyhtiön kuluista veden osuus on?
Tilastojen mukaan kerrostaloyhtiön vedenkäytön osuus hoitokuluista on vajaat 8 prosenttia.
Lämmin vesi on kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Taloyhtiön kaikesta energiankulutuksesta noin viidennes kuluu veden lämmittämiseen.
Miten asukas voi hillitä vedenkulutusta?
Taloyhtiöasukas kuluttaa Suomessa keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa. Jos haluat vähentää vedestä aiheutuvia kustannuksia, vähennä ensisijaisesti lämpimän veden lotraamista.
Pesutiloissa:
Käy suihkussa mahdollisimman nopeasti.
Sulje hana aina, kun et käytä vettä, esimerkiksi hiustenpesun tai saippuoinnin ajaksi.
Käy mieluummin suihkussa kuin kylvyssä.
Uudet wc-pöntöt kuluttavat vähemmän vettä kuin vanhat mallit.
Ilmoita vuotavasta pöntöstä heti. Vuodon voi havaita asettamalla vessapaperinpalan pöntön sisäpuolen takaseinämälle ja seuraamalla, kastuuko se.
Keittiössä:
Käsin tiskaaminen on energiataloudellista vain, kun astiat pestään ja huuhdotaan vedellä täytetyissä altaissa. Juoksevan veden alla tiskaamiseen kuluu jopa 120 litraa vettä 10 minuutissa.
Astianpesukoneessa vettä kuluu keskimäärin 15 litraa yhdessä pesussa. Pese vain täysiä koneellisia.
Vältä tiskien esihuuhtelua hanan alla.
Kaavi ruoantähteet ruokailuvälineellä tai paperilla biojätteeseen.
Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Esimerkiksi juomalaseille riittää pikaohjelma.
Käytä pesuainetta annosteluohjeiden mukaan.
Älä jätä tiskikonetta koskaan valvomatta.
Sulje tiskikoneen hana aina, kun kone ei ole käytössä.
Ulkona:
Käytä kukkien ja nurmikon kastelussa ja terassin pesussa sadevettä.
Kastele nurmikko ja pihakukat iltaisin, jotta aurinko ei haihduta kasteluvettä.
Miten taloyhtiössä voidaan yhteisesti hillitä vedenkulutusta?
Vaihdetaan wc-pöntöt: yleensä wc-pöntöt uusitaan putkiremontin yhteydessä tai silloin, kun ne ovat käyttöikänsä päässä.
Vaihdetaan vesihanat: asuntoihin ja yhteisiin tiloihin asennetaan energiatehokkaat vesihanat.
Säädetään vesijohtoverkon vedenpaine: sisäisen vesijohtoverkon oikealla vedenpaineella voidaan vähentää vedenkulutusta huomattavasti taloyhtiössä.
Seurataan vedenkulutusta jatkuvasti: jos vedenkulutuksessa näkyy yllättävä, äkillinen nousu, kyseessä voi olla kodinkoneen tai vesikalusteen vuoto, joka täytyy korjata välittömästi.
Esimerkki: 5 minuutin vai 20 minuutin suihku?
Suihkusta tulee normaalisti 12 litraa vettä minuutissa. Jos asukas käy joka päivä 5 minuutin suihkussa, vettä kuluu viikossa 420 litraa. Vuodessa vettä kuluu 22 000 litraa.
Jos asukas käy joka päivä 20 minuutin suihkussa, vettä kuluu viikossa lähes 1 700 litraa. Vuodessa vettä kuluu lähes 88 000 litraa. Euroina se on neljä kertaa enemmän kuin lyhyet 5 minuutin suihkut.
*Kustannuksista 2/3 kuluu veden lämmittämiseen.
Esimerkki: Vuoto tulee kalliiksi
Ompelulangan kokoinen vesivuoto: 36 l/vrk = 10 snt
Tulitikun kokoinen vesivuoto:100 l/vrk = 30 snt
Lyijykynän kokoinen vesivuoto: 720 l/vrk = 2 euroa
Harjanvarren kokoinen vesivuoto: 10 000 l/vrk = 30 euroa
© Isännöintiliitto –
Isännöinnin laatu osoittautui mainettaan paremmaksi
16.09.2025
Taloyhtiöt antoivat isännöitsijöilleen kouluarvosanan 8, selviää Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämästä Isännöinnin laatu 2025 -tutkimuksesta. Isännöintiyritykset saivat vastaajilta eli taloyhtiöiden hallitusten jäseniltä ja muilta osakkailta arvosanan 8-.
Luotettavuus ja asiantuntemus tärkeintä isännöinnissä
Taloyhtiöt pitävät luotettavuutta ja asiantuntemusta kaikkein tärkeimpinä isännöintiyrityksen ja isännöitsijän ominaisuuksina. Isännöitsijän työssä korostuu myös asioiden loppuun saattamisen merkitys.
– Taloyhtiön saaman isännöintipalvelun laatuun vaikutetaan etenkin isännöintisopimuksen kautta. Taloyhtiöiden hallitusten pitäisi tuntea isännöintisopimustensa sisältö sekä Isännöinnin eettiset ohjeet nykyistä paremmin”, toteaa taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.
Taloyhtiöt olivat kaikkein tyytyväisimpiä kokousten hoitamiseen ja talousosaamiseen. Kokouksissa sovittujen asioiden toimeenpanossa ja aikataulujen pitävyydessä on sen sijaan parantamisen tarvetta. Heikoimmat arviot isännöitsijät saivat rakennus- ja taloteknisestä osaamisesta, viestinnästä sekä verkostojen hallinnasta.
Taloyhtiöt pitivät hyvänä isännöintiyritysten asiakirjojen laatua ja henkilöstön palveluhenkisyyttä. Heikoimmat arviot isännöintiyritykset saivat varahenkilöjärjestelyistä, palaute- ja reklamaatioprosessien toimivuudesta sekä alihankkijaverkostojen läpinäkyvyydestä.
Kokemus ja pitkä yhteistyösuhde lisäävät tyytyväisyyttä
Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat antoivat isännöitsijälleen kouluarvosanan 8+, muut hallituksen jäsenet 8- sekä osakkaat ja toiminnantarkastajat 7+. Tyytyväisimpiä isännöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat. Oman taloyhtiön isännöintiin ollaan myös sitä tyytyväisempiä, mitä kauemmin on toimittu taloyhtiön hallituksessa.
– Tämä on täysin ymmärrettävää. Tavalliset osakkaat ovat tyypillisesti hallituksen jäseniä heikommin perillä esimerkiksi oman taloyhtiön isännöintisopimuksesta, jossa isännöintipalvelun sisällöstä on sovittu. Tällöin osakas saattaa helposti ajatella, että isännöinnin tulisi myös hoitaa asioita, joita isännöintisopimukseen ei todellisuudessa ole kirjattu. Toisaalta isännöinnin työ on myös näkymättömämpää osakkaille kuin hallitukselle, jonka kanssa isännöitsijä saattaa olla jopa viikoittain tekemisissä, kertoo toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva isännöintialaa edustavasta Isännöintiliitosta.
Iäkkäät tyytyväisempiä isännöintiin kuin nuoret, tyytyväisyydessä myös alueellisia eroja
Isännöinnin laatua kartoittava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2020, ja nyt vastaajien tyytyväisyys isännöintiyritysten toimintaan laski siitä hieman.
Iäkkäät hallitusten jäsenet ovat kauttaaltaan tyytyväisempiä isännöintiin kuin nuoremmat eli alle 50-vuotiaat. Myös yhteistyön pituus lisää tyytyväisyyttä isännöintiin. Mitä pidempään sama henkilö toimii taloyhtiön isännöitsijänä, sitä paremman arvosanan saa isännöitsijä ja isännöintiyritys.
– Numeroiden valossa taloyhtiöissä ollaan tyytyväisempiä ammatti-isännöintiin kuin lööppien tai sosiaalisen median keskustelujen perusteella voisi kuvitella”, Mia Koro-Kanerva toteaa.
Tuloksissa on myös alueellisia eroja. Uudellamaalla sijaitsevat taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt. Uudenmaan taloyhtiöiden arvosana isännöitsijälle oli 7,6 ja muualla Suomessa 8,1.
– Uudenmaan, ja erityisesti pääkaupunkiseudun, taloyhtiöt poikkeavat muusta Suomesta erityisesti siinä, että isännöintisopimukset ovat lyhyempiä ja isännöitsijän vaihtuvuus suurempaa. Osakkaat ja taloyhtiöiden hallitukset ovat Uudellamaalla nuorempia kuin muualla Suomessa. Voi olla, että nuoremmilla taloyhtiöpäättäjillä on aiempia sukupolvia kovemmat vaatimukset isännöinnille, pohtii Kiinteistöliiton Timo Tossavainen.
* Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto teettivät yhteistyössä laajan Isännöinnin laatu 2025 -tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan, isännöintipalvelujen laatuun sekä näkemyksiä taloyhtiöiden tarpeista, odotuksista ja tulevaisuuden näkymistä isännöintipalveluihin liittyen.
Kyselyyn saatiin yhteensä 6599 vastausta. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä touko-kesäkuussa 2025. Kohderyhmänä olivat taloyhtiöiden puheenjohtajat. hallitusten jäsenet sekä taloyhtiöiden osakkaat.
Tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastasi puolueeton ja riippumaton asiantuntijayritys KTI Kiinteistötieto Oy. Kaikki vastaukset käsiteltiin luottamuksellisina.
UUTISIA
- Huijauslaskuja liikkeellä
- Tämä osakkailta unohtuu taloyhtiössä liian usein – ikävä yllätys voi seurata
- Taloyhtiöissä törmätty uuteen ongelmaan vastikerästeissä – edes hallintaanotto ei ole ratkaisu
- Vuoden Isännöitsijä 2025 Jonna Kärki: “Isännöinti on tasapainoilua inhimillisyyden ja taloudellisen vastuun välillä”
- Kiihtyneiden yritysostojen jälkeenkin isännöintiala koostuu lilliputeista