Pieksämäen Isännöintitoimi Oy

5 päivää sitten

Hyvää Pääsiäistä!
Palvelemme taas tiistaina 7.4.2026 klo 8.30 alkaen. ... Katso lisääNäytä vähemmän

Pieksämäen Isännöintitoimi Oy

3 viikkoa sitten

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys – missä mennään?
28.01.2026

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys etenee vaiheittain, ja isännöinnissä sen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea tietojen ilmoittamiseen ja ylläpitoon liittyvinä käytännön tehtävinä.

Huoneistotietojärjestelmän aikaa on eletty asunto-osakeyhtiöissä ja monissa kiinteistöosakeyhtiöissä jo useampi vuosi, ja omistajia koskevien tietojen hakeminen MML:n rekistereistä suoraan tai järjestelmän kautta on muodostunut osaksi isännöinnin arkipäivää.

Samalla on valmistauduttu huoneistotietojärjestelmän jatkokehityksen myötä tuleviin uusiin velvollisuuksiin, kuten hallinnollisten tietojen ylläpitämiseen isännöinnin käytössä olevien järjestelmien lisäksi myös huoneistotietojärjestelmässä.

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys (HTJ2) tarkoittaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötietoja, laina- ja vastiketietoja sekä muita hallinnollisia tietoja siirretään huoneistotietojärjestelmään, missä ne ovat käytettävissä yhtenäisessä, rakenteisessa muodossa. Tämä parantaa tiedon laatua ja läpinäkyvyyttä niin isännöinnissä, luotonannossa kuin asuntokaupassakin.

Tietojen ilmoittaminen järjestelmään on parhaillaan käynnissä. Tämä perustamisvaihe on alkanut 1.6.2025.

Tärkeimmät tietojen ilmoittamiseen liittyvät määräajat ovat seuraavat:

Perustamisvaihe päättyy 30.6.2026. Siihen mennessä taloyhtiöiden on ilmoitettava taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötiedot (korjaushistoria ja kunnossapitotarveselvitys) sekä yhtiölainoja ja vastikkeita koskevat tiedot järjestelmään ensimmäisen kerran.

1.7.2026 alkaen siirrytään tietojen jatkuvaan ylläpitoon. Taloyhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa tietoja vähintään kerran vuodessa, kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Lisäksi tietoja on päivitettävä lainoja ja vastikkeita koskevien muutosten yhteydessä sekä tarvittaessa pyynnöstä, jos osakas tai esimerkiksi kiinteistönvälittäjä pyytää tietojen päivittämistä.

Osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten tietojen ilmoittamiseen varauduttava viimeistään 1.7.2026 alkaen. Tämän niin sanotun remonttirekisterin tiedot on pakko viedä järjestelmään 1.6.2023 alkaen kertyneiden ilmoitusten tietojen osalta. Tietojen ilmoittamiseen on varauduttava 1.7.2026 alkaen, koska tästä eteenpäin isännöinnin on pystyttävä päivittämään HTJ-tiedot esimerkiksi osakkaan tai kiinteistönvälittäjän pyynnöstä. Tietojen päivittäminen on tehtävä viimeistään ensimmäisen 30.6.2026 jälkeen pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Taloyhtiöiden ja isännöinnin velvollisuudet
Huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuo taloyhtiöille ja isännöitsijöille uuden velvollisuuden huolehtia siitä, että taloyhtiön tekniset, taloudelliset ja osakkaiden remontteihin liittyvät tiedot on päivitetty järjestelmään oikeassa muodossa ja laissa säädetyllä aikataululla.

Tietojen ilmoittaminen on uusi lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan pienimpiä asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta kaikkiin Suomen asunto-osakeyhtiöihin sekä osaan keskinäisistä kiinteistöosakeyhtiöistä.

Isännöitsijöiden rooli korostuu tietojen ilmoittamisessa, sillä käytännössä isännöinti huolehtii suurelta osin hallinnoimiensa tietojen ilmoittamisesta ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä. Jos huoneistotietojärjestelmän mukanaan tuomia muutoksia ei ole vielä huomioitu isännöintisopimuksessa, on syytä harkita isännöintisopimuksen päivittämistä tai muuten sovittava taloyhtiön hallituksen kanssa tarvittavista muutoksista kirjallisesti.

Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät yhtiöt
Tietojen ilmoittamiseen on velvollisuus vain sellaisilla asunto-osakeyhtiöillä, joissa on enemmän kuin viisi osakehuoneistoa, ellei yhtiöllä ole huoneistokohtaista lainaa. Osakehuoneistolla tarkoitetaan kaikkia osakeryhmiä, eli asuntojen lisäksi myös esimerkiksi osakeautopaikkoja, -varastoja ja muita vastaavia tiloja, jos niiden hallintaan oikeuttaa erillinen osakeryhmä.

Jos 1–5 osakehuoneiston yhtiöllä on huoneistokohtaista lainaa, on myös näillä yhtiöillä velvollisuus tietojen ilmoittamiseen.

Tiedot on päivitettävä huoneistotietojärjestelmään esimerkiksi osakkaan tai muun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutetun tahon pyynnöstä. Vaikka yhtiö ei kuuluisi velvollisuuden piiriin, voi tietoja ilmoittaa vapaaehtoisesti.

Ennen vuotta 2019 perustettu keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on voinut valita, siirtyykö yhtiö huoneistotietojärjestelmään vai ei. Jos yhtiö ei ole siirtynyt huoneistotietojärjestelmään lainkaan, eivät myöskään uudet hallinnollisten tietojen siirtämistä koskevat velvollisuudet koske näitä yhtiöitä.

Vuoden 2019 alusta alkaen perustetut keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt on perustettu suoraan huoneistotietojärjestelmään. Keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, ovat velvollisia ilmoittamaan hallinnollisia tietoja. Yhtiöt, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia, jäävät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole myöskään sellaisella yhtiöllä, jossa sijaitsevat huoneistot eivät ole tavanomaisen vaihdannan piirissä. Tällainen yhtiö on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka huoneistot ovat vuokrauskäytössä ja jolla on vain yksi osakkeenomistaja.

Ilmoittaminen järjestelmän kautta tai MML:n asiointipalvelussa
Maanmittauslaitos on avannut asiointipalvelun, jonka kautta hallinnollisten tietojen ilmoittaminen on mahdollista manuaalisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että ammatti-isännöitsijät ilmoittavat tietoja isännöinnin käytössä olevan järjestelmän kautta, ja asiointipalvelu on ensisijaisesti ajateltu sellaisten yhtiöiden käyttöön, joilla ei ole ammatti-isännöitsijää.

Kaikki perinteiset järjestelmätoimittajat eivät ole kehittäneet järjestelmiinsä tietojen ilmoittamista varten tarvittavia toimintoja, joten järjestelmän kautta ilmoittaminen voi edellyttää järjestelmän vaihtamista. Tarkempia tietoja voi kysyä omalta järjestelmätoimittajalta.

Osakkaiden yhteystietojen muutokset
Osakkailla on tammikuun 2026 alkupuolelta alkaen ollut mahdollisuus päivittää omat yhteystiedot Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Samalla isännöintiyrityksiltä on poistunut väliaikaisesti käytössä ollut mahdollisuus ilmoittaa Maanmittauslaitokselle suurempia määriä osakkaiden sähköpostiosoitteita Excel-taulukkomuodossa.

appeared first on Isännöintiliitto. ... Katso lisääNäytä vähemmän

Pieksämäen Isännöintitoimi Oy

4 viikkoa sitten

Tuloutus ja rahastointi

Miten osakkaat voivat maksaa taloyhtiölainan osuutensa?
Suurta remonttia varten otetun taloyhtiölainan maksamiseen on kaksi tapaa. Osakas voi maksaa osuutensa takaisin kerralla lainaosuussuorituksena ennalta määrättynä ajankohtana, tai lainaa voi lyhentää kuukausittaista pääomavastiketta maksamalla.

Miten taloyhtiö käsittelee maksut?
Taloyhtiön kirjanpidossa on kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä osakkaiden maksusuoritukset: tuloutus tai rahastointi.

Mitä tarkoittaa tulouttaminen?
Tulouttaminen tarkoittaa, että taloyhtiön kirjanpidossa pääomavastikkeet merkitään tuotoiksi taloyhtiön tuloslaskelmaan.

Mitä tarkoittaa rahastointi?
Rahastointi tarkoittaa, että lainaa lyhentämiseksi maksetut pääomavastikkeet kirjataan kirjanpidossa taloyhtiön taseeseen rahastoon.

Kuka päättää tuloutuksen ja rahastoinnin välillä?
Päätös siitä, käytetäänkö taloyhtiön kirjanpidossa tuloutusta vai rahastointia, tehdään yhtiökokouksessa.

Mitä eroa tuloutuksella ja rahastoinnilla on?
Osakkaalle, joka asuu huoneistossaan, ei ole tuloutuksen ja rahastoinnin välillä suurta eroa. Kummassakaan tapauksessa hän ei saa verohyvitystä taloyhtiön remonttikustannuksista.

Sijoittajaosakkaan kannalta tuloutuksella ja rahastoinnilla on merkittävä ero. Jos pääomavastikkeet on käsitelty tuloutuksena, saa sijoittajaosakas vähentää ne verotuksessa vuokratuloista. Rahastoinnissa näitä osuuksia ei voi hyödyntää vuokratulon verotuksessa.

Tuloutukseen sisältyy kuitenkin riski, että taloyhtiölle muodostuu verotettavaa tuloa.

Voidaanko asukasosakkaiden ja sijoittajaosakkaiden maksuja käsitellä eri tavoin?
Kaikkien taloyhtiön osakkaiden suorituksia on käsiteltävä samalla tavalla. Maksusuoritukset voidaan kuitenkin jakaa esimerkiksi niin, että rahoitus- eli pääomavastikkeet tuloutetaan ja lainaosuussuoritukset rahastoidaan.

Milloin osakas voi joutua maksamaan pääomatuloveroa?
Oman asunnon myyntivoitosta pitää maksaa pääomatuloveroa, jos asunnossa on asunut alle kaksi vuotta. Myyntivoitto on asunnon myyntihinnan ja asunnon alkuperäisen hankintahinnan erotus.

Miten rahastointi ja tuloutus vaikuttavat veroihin?
Rahastointi ja tuloutus vaikuttavat yksittäisen osakkaan veronmaksuun asuntokaupoissa.

Jos asunnossa on ehtinyt asua yli kaksi vuotta ennen myyntiä, ei taloyhtiön valinta tuloutuksen ja rahastoinnin välillä vaikuta myyntiin mitenkään. Myynnistä kertyviin pääomatuloveroihin valinta vaikuttaa vain, jos asunnon myy ennen kahden vuoden rajan täyttymistä.

Mikäli taloyhtiön kirjanpidossa käsitellään yhtiölainan lyhennyksiä rahastoimalla, verottaja laskee asunnon hankintahintaan mukaan myös maksetun yhtiölainaosuuden. Näin osakkaan myyntivoiton määrä on pienempi, ja näin myös veroja kertyy vähemmän.

Esimerkki: Tuloutuksen vaikutus asunnon myyntiin ja pääomatuloveroon
Osakas päättää myydä uudiskohteessa sijaitsevan asunnon, jossa on asunut alle kaksi vuotta. Hän on maksanut suurehkon yhtiölainan osaltaan takaisin, mutta hän ei tehnyt tätä kerralla asunnon oston eikä myynnin yhteydessä. Yhtiölainan lyhennyksiä käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa tulona.

Verottaja ei omien linjaustensa mukaisesti laske asunnon hankintahintaan mukaan tätä jo maksettua yhtiölainaosuutta, koska se on käsitelty tulona. Näin myyntivoiton määrä on laskennallisesti suurempi, ja koko summa on pääomaveron alainen.

© Isännöintiliitto – ... Katso lisääNäytä vähemmän