Pieksämäen
Isännöintitoimi Oy

Taloyhtiön sivut

Kirjaudu taloyhtiösi kotisivuille yllä olevasta linkistä. Mikäli sinulla ei ole tunnuksia saat ne isännöintitoimistosta.

Asiantuntevaa ja palvelevaa isännöintiä

kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.

TARJOUSPYYNTÖ

Jätä taloyhtiösi tarjouspyyntö tästä.

MUUTOSTYÖILMOITUS

Jätä tästä huoneiston muutostyöilmoitus

ISÄNNÖITSIJÄLLE

Jätä viesti suoraan lomakkeella.

VIKAILMOITUS

Jätä vikailmoitus tai korjausilmoitus.

Uutisia ja ajankohtaista tietoa asumiseen liittyen.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Henkilökuntamme viettää Tyky päivää Leppäviralla pe 20.05.2022, joten suljemme poikkeksellisesti jo klo 12.00. Mukavaa viikonloppua kaikille.

Hanna, Janne ja Mika
... Katso lisääNäytä vähemmän

KOKO ISÄNNÖINTIALA KÄRSII EPÄREHELLISISTÄ YKSILÖISTÄ
Medialle
Julkaistu: 3.5.2022
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut vankeusrangaistuksiin isännöitsijän ja remonttiyrittäjän, joiden välillä vallitsi säännöllinen lahjontasuhde. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva on käärmeissään rikollisille, jotka pilaavat myös laajemmin alan mainetta ja vaikeuttavat vastuullisten isännöitsijöiden työtä.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut vankeusrangaistuksiin isännöitsijän ja remonttiyrittäjän, joiden välillä vallitsi vuosien ajan säännöllinen lahjontasuhde. Isännöitsijä järjesti remonttiyrittäjälle urakoita lähes kahden miljoonan euron edestä. Yrittäjä puolestaan palkitsi isännöitsijän lahjuksilla, joita kertyi käräjäoikeuden mukaan yhteensä lähes 80 000 euroa. Lahjonta ajoittui vuosiin 2014–2018. Asiasta kertoi Taloussanomat.

– On suorastaan raivostuttavaa, että tällaista rikollista toimintaa esiintyy isännöintialalla, jossa asiakassuhteet nojaavat vahvaan luottamukseen. Epärehelliset, lakia, kaikkia alan sääntöjä ja eettisiä ohjeita rikkovat toimijat tahraavat kaikkien hyvien ja vastuullisten isännöitsijöiden mainetta, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Isännöintiliitto on tehnyt viime vuosina hartiavoimin töitä alan kehittämiseksi ja laittomien toimintatapojen kitkemiseksi. Tällä hetkellä uudistuksen alla ovat muun muassa alan eettiset säännöt ja niiden valvontamalli, joihin halutaan nyt muutoksia myös tämän tyyppisten tapausten estämiseksi.

– Rikollisten tuomitseminen kuuluu toki oikeuslaitokselle. Tässäkin tapauksessa tuomio toivottavasti toimii varoitusmerkkinä jokaiselle rikolliselle siitä, että talousrikokset tuomitaan ankarasti myös kiinteistöalalla, Koro-Kanerva sanoo.

Isännöintiliiton jäsenyrityksistä voi kannella Isännöintiliittoon. Jos taloyhtiön hallitus epäilee toimivan epärehellisesti, hallitus voi tutkia asiaa ja tehdä kantelun.

– Vastuulliset isännöitsijät ovat sitoutuneet alan eettisiin ohjeisiin. Isännöitsijän tulee ajaa aina taloyhtiön etua. Lahjusten vastaanottaminen rikkoo tätä räikeästi.

Talousrikosten ehkäisemistä edistää taloyhtiön talouden huolellinen ja läpinäkyvä hoitaminen.

– Alan suurimmat rahat liikkuvat remonttiurakoissa. Talousrikosten ehkäisemisessä keskeistä on, että urakoiden kilpailuttaminen hoidetaan huolellisesti ja läpinäkyvästi. Taloyhtiön hallituksella on oikeus ja velvollisuuskin vaatia urakoista perusteellisia kilpailutusdokumentteja, joissa näkyy urakoitsijoiden pätevyys, tarjouksen sisältö ja esimerkiksi kattavat referenssit. Isännöitsijältä voi vaatia sidonnaisuuksiensa ja hankintaperusteiden esittämistä. Jo näiden vaatiminen voi karsia joukosta rikollisella mielellä liikkuvat toimijat. Taloyhtiön talouden arkisemmassa seurannassa auttavat puolestaan esimerkiksi läpinäkyvät talousjärjestelmät, Koro-Kanerva sanoo.
... Katso lisääNäytä vähemmän

Taloyhtiön hallituksen työhön liittyy väärinkäsityksiä – tässä niistä neljä yleisintä

Pohditko parhaillaan taloyhtiön hallituksen jäsenyyttä? Tehtävään voi liittyä virheellisiä mielikuvia, jotka kannattaa oikoa ennen päätöksentekoa.

1. Hallitus hukkuu työhön ja vastuuta on paljon
Yksi yleisimmistä syistä kieltäytyä hallitusjäsenyydestä on ajatus siitä, että luottamustehtävä kahmaisee kaiken vapaa-ajan. Etenkin puheenjohtajan rooliin voi olla vaikeaa löytää vapaaehtoista osakasta. Vaikka hallitus tekee tärkeää ja vastuullista työtä, työtaakkaa ei kannata etukäteen pelätä. Hallituksen työskentely keskittyy kokouksiin, joita pidetään tarvittaessa. Päätösten toimeenpano on isännöitsijän vastuulla, joten niistäkään ei yksittäisen jäsenen tarvitse stressata. Lisäksi on hyvä muistaa, että taloyhtiön hallituksen riskejä hallitaan hallinnon vastuuvakuutuksella. Se kattaa taloudellisia vahinkoja, joista hallituksen jäsen asunto-osakeyhtiölain mukaan olisi korvausvastuussa.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle ja allekirjoittaa kokouspöytäkirjan. Muilta osin puheenjohtajalle ei ole laissa osoitettu merkittävästi enemmän tehtäviä verrattuna rivijäseneen. Hallitus on yhteisöllinen työelin, joka ryhtyy toimenpiteisiin ja tekee päätökset yhdessä.

Jos taloyhtiön työlistalla ei ole isoja remontteja, kokouksia kertynee vuoden aikana noin 4–6. Jos taas tiedossa on vaativampia projekteja, niistäkin selvitään arkijärjen ja asiantuntijoiden avulla. Hallituksen tukena isännöinnin lisäksi ovat alan järjestöt, tekniset asiantuntijat ja asianajotoimistot.

Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen kokous: Kahdeksan keskeistä kysymystä

2. Hallituksen puheenjohtajan täytyy jatkuvasti vastata kaikkiin osakkaiden kysymyksiin
Pelko siitä, että kysymysten vyöry kohdistuisi juuri taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan on turha. Hallitus toimii ”kollegiona” eli puheenjohtajalla ei ole edes oikeutta, saati velvollisuutta ottaa yksin kantaa kaikkiin kysymyksiin. Vastaus ”voit kääntyä asiassa isännöintiyrityksen puoleen” tai ”asia käsitellään seuraavassa kokouksessa” on useimmiten täysin riittävä. Osakkaiden tulee ymmärtää, että hallituksessa työskentely ei ole kenenkään päätyö.

Hallitus voi halutessaan nimetä joukostaan jäsenen, jonka puoleen yksittäisten osakkaiden kysymykset ohjataan. Hallitus voi myös päättää avoimesta tiedotuspolitiikasta lähettämällä tiedotteita yhtiön eri kanaviin. Osakkaiden ensisijaiset tiedonsaantikanavat taloyhtiön asioissa ovat kuitenkin yhtiökokous sekä yhtiön infotilaisuudet tai epäviralliset kokoontumiset.

3. Hallituksen jäsenen odotetaan olevan asumisen alan asiantuntija
Jokaista osakasta ja asukasta voidaan jo lähtökohtaisesti kutsua asumisen asiantuntijaksi. Tuoreen asunnonomistajan on täytynyt ostovaiheessa perehtyä huolella taloyhtiön asioihin aina talouslukuja myöten. Osalle asukkaista on puolestaan kertynyt vuosikymmenten kokemus kotitalossaan. Voikin sanoa, että asunto-osakeyhtiöt ovat täynnä riittävää osaamista hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäseniltä ei siis edellytetä sen enempää erityisosaamista kuin ammattitaitoakaan. On kuitenkin tärkeää, että jäseneltä löytyy kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja omaisuuden arvon vaalimiseen.

4. Nuorelta ei löydy tarpeeksi osaamista hallitustyöskentelyyn
Osaamista olennaisempaa hallitustyöskentelyssä on kiinnostus tehtävää kohtaan. Taloyhtiön hallituksen jäsenyys voi olla nuorelle aikuiselle avartava ja opettavainen kokemus sekä hyvä meriitti työelämää varten. Etenkin jos työskentely kiinteistöalalla kiinnostaa, hallitukseen kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Luottamustyöstä saa tietysti myös oivallisen merkinnän CV:hen.

Taloyhtiössä on hyvä tiedostaa, että hallitukseen tarvitaan kaikenikäisiä ja monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. Etenkin nuorempaa väkeä on syytä kannustaa osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.

Artikkelissa asiantuntijana Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja, asianajaja Kai Haarma.
... Katso lisääNäytä vähemmän

Taloyhtiön hallituksen työhön liittyy väärinkäsityksiä – tässä niistä neljä yleisintä

Pohditko parhaillaan taloyhtiön hallituksen jäsenyyttä? Tehtävään voi liittyä virheellisiä mielikuvia, jotka kannattaa oikoa ennen päätöksentekoa.

1. Hallitus hukkuu työhön ja vastuuta on paljon
Yksi yleisimmistä syistä kieltäytyä hallitusjäsenyydestä on ajatus siitä, että luottamustehtävä kahmaisee kaiken vapaa-ajan. Etenkin puheenjohtajan rooliin voi olla vaikeaa löytää vapaaehtoista osakasta. Vaikka hallitus tekee tärkeää ja vastuullista työtä, työtaakkaa ei kannata etukäteen pelätä. Hallituksen työskentely keskittyy kokouksiin, joita pidetään tarvittaessa. Päätösten toimeenpano on isännöitsijän vastuulla, joten niistäkään ei yksittäisen jäsenen tarvitse stressata. Lisäksi on hyvä muistaa, että taloyhtiön hallituksen riskejä hallitaan hallinnon vastuuvakuutuksella. Se kattaa taloudellisia vahinkoja, joista hallituksen jäsen asunto-osakeyhtiölain mukaan olisi korvausvastuussa.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle ja allekirjoittaa kokouspöytäkirjan. Muilta osin puheenjohtajalle ei ole laissa osoitettu merkittävästi enemmän tehtäviä verrattuna rivijäseneen. Hallitus on yhteisöllinen työelin, joka ryhtyy toimenpiteisiin ja tekee päätökset yhdessä. 

Jos taloyhtiön työlistalla ei ole isoja remontteja, kokouksia kertynee vuoden aikana noin 4–6. Jos taas tiedossa on vaativampia projekteja, niistäkin selvitään arkijärjen ja asiantuntijoiden avulla. Hallituksen tukena isännöinnin lisäksi ovat alan järjestöt, tekniset asiantuntijat ja asianajotoimistot.

Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen kokous: Kahdeksan keskeistä kysymystä

2. Hallituksen puheenjohtajan täytyy jatkuvasti vastata kaikkiin osakkaiden kysymyksiin
Pelko siitä, että kysymysten vyöry kohdistuisi juuri taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan on turha. Hallitus toimii ”kollegiona” eli puheenjohtajalla ei ole edes oikeutta, saati velvollisuutta ottaa yksin kantaa kaikkiin kysymyksiin. Vastaus ”voit kääntyä asiassa isännöintiyrityksen puoleen” tai ”asia käsitellään seuraavassa kokouksessa” on useimmiten täysin riittävä. Osakkaiden tulee ymmärtää, että hallituksessa työskentely ei ole kenenkään päätyö.

Hallitus voi halutessaan nimetä joukostaan jäsenen, jonka puoleen yksittäisten osakkaiden kysymykset ohjataan. Hallitus voi myös päättää avoimesta tiedotuspolitiikasta lähettämällä tiedotteita yhtiön eri kanaviin. Osakkaiden ensisijaiset tiedonsaantikanavat taloyhtiön asioissa ovat kuitenkin yhtiökokous sekä yhtiön infotilaisuudet tai epäviralliset kokoontumiset. 

 3. Hallituksen jäsenen odotetaan olevan asumisen alan asiantuntija
Jokaista osakasta ja asukasta voidaan jo lähtökohtaisesti kutsua asumisen asiantuntijaksi. Tuoreen asunnonomistajan on täytynyt ostovaiheessa perehtyä huolella taloyhtiön asioihin aina talouslukuja myöten. Osalle asukkaista on puolestaan kertynyt vuosikymmenten kokemus kotitalossaan. Voikin sanoa, että asunto-osakeyhtiöt ovat täynnä riittävää osaamista hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäseniltä ei siis edellytetä sen enempää erityisosaamista kuin ammattitaitoakaan. On kuitenkin tärkeää, että jäseneltä löytyy kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja omaisuuden arvon vaalimiseen.             

4. Nuorelta ei löydy tarpeeksi osaamista hallitustyöskentelyyn
Osaamista olennaisempaa hallitustyöskentelyssä on kiinnostus tehtävää kohtaan. Taloyhtiön hallituksen jäsenyys voi olla nuorelle aikuiselle avartava ja opettavainen kokemus sekä hyvä meriitti työelämää varten. Etenkin jos työskentely kiinteistöalalla kiinnostaa, hallitukseen kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Luottamustyöstä saa tietysti myös oivallisen merkinnän CV:hen.

Taloyhtiössä on hyvä tiedostaa, että hallitukseen tarvitaan kaikenikäisiä ja monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. Etenkin nuorempaa väkeä on syytä kannustaa osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. 

Artikkelissa asiantuntijana Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja, asianajaja Kai Haarma.
Lataa lisää
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Henkilökuntamme viettää Tyky päivää Leppäviralla pe 20.05.2022, joten suljemme poikkeksellisesti jo klo 12.00. Mukavaa viikonloppua kaikille.

Hanna, Janne ja Mika
... Katso lisääNäytä vähemmän

KOKO ISÄNNÖINTIALA KÄRSII EPÄREHELLISISTÄ YKSILÖISTÄ
Medialle
Julkaistu: 3.5.2022
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut vankeusrangaistuksiin isännöitsijän ja remonttiyrittäjän, joiden välillä vallitsi säännöllinen lahjontasuhde. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva on käärmeissään rikollisille, jotka pilaavat myös laajemmin alan mainetta ja vaikeuttavat vastuullisten isännöitsijöiden työtä.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut vankeusrangaistuksiin isännöitsijän ja remonttiyrittäjän, joiden välillä vallitsi vuosien ajan säännöllinen lahjontasuhde. Isännöitsijä järjesti remonttiyrittäjälle urakoita lähes kahden miljoonan euron edestä. Yrittäjä puolestaan palkitsi isännöitsijän lahjuksilla, joita kertyi käräjäoikeuden mukaan yhteensä lähes 80 000 euroa. Lahjonta ajoittui vuosiin 2014–2018. Asiasta kertoi Taloussanomat.

– On suorastaan raivostuttavaa, että tällaista rikollista toimintaa esiintyy isännöintialalla, jossa asiakassuhteet nojaavat vahvaan luottamukseen. Epärehelliset, lakia, kaikkia alan sääntöjä ja eettisiä ohjeita rikkovat toimijat tahraavat kaikkien hyvien ja vastuullisten isännöitsijöiden mainetta, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Isännöintiliitto on tehnyt viime vuosina hartiavoimin töitä alan kehittämiseksi ja laittomien toimintatapojen kitkemiseksi. Tällä hetkellä uudistuksen alla ovat muun muassa alan eettiset säännöt ja niiden valvontamalli, joihin halutaan nyt muutoksia myös tämän tyyppisten tapausten estämiseksi.

– Rikollisten tuomitseminen kuuluu toki oikeuslaitokselle. Tässäkin tapauksessa tuomio toivottavasti toimii varoitusmerkkinä jokaiselle rikolliselle siitä, että talousrikokset tuomitaan ankarasti myös kiinteistöalalla, Koro-Kanerva sanoo.

Isännöintiliiton jäsenyrityksistä voi kannella Isännöintiliittoon. Jos taloyhtiön hallitus epäilee toimivan epärehellisesti, hallitus voi tutkia asiaa ja tehdä kantelun.

– Vastuulliset isännöitsijät ovat sitoutuneet alan eettisiin ohjeisiin. Isännöitsijän tulee ajaa aina taloyhtiön etua. Lahjusten vastaanottaminen rikkoo tätä räikeästi.

Talousrikosten ehkäisemistä edistää taloyhtiön talouden huolellinen ja läpinäkyvä hoitaminen.

– Alan suurimmat rahat liikkuvat remonttiurakoissa. Talousrikosten ehkäisemisessä keskeistä on, että urakoiden kilpailuttaminen hoidetaan huolellisesti ja läpinäkyvästi. Taloyhtiön hallituksella on oikeus ja velvollisuuskin vaatia urakoista perusteellisia kilpailutusdokumentteja, joissa näkyy urakoitsijoiden pätevyys, tarjouksen sisältö ja esimerkiksi kattavat referenssit. Isännöitsijältä voi vaatia sidonnaisuuksiensa ja hankintaperusteiden esittämistä. Jo näiden vaatiminen voi karsia joukosta rikollisella mielellä liikkuvat toimijat. Taloyhtiön talouden arkisemmassa seurannassa auttavat puolestaan esimerkiksi läpinäkyvät talousjärjestelmät, Koro-Kanerva sanoo.
... Katso lisääNäytä vähemmän

Taloyhtiön hallituksen työhön liittyy väärinkäsityksiä – tässä niistä neljä yleisintä

Pohditko parhaillaan taloyhtiön hallituksen jäsenyyttä? Tehtävään voi liittyä virheellisiä mielikuvia, jotka kannattaa oikoa ennen päätöksentekoa.

1. Hallitus hukkuu työhön ja vastuuta on paljon
Yksi yleisimmistä syistä kieltäytyä hallitusjäsenyydestä on ajatus siitä, että luottamustehtävä kahmaisee kaiken vapaa-ajan. Etenkin puheenjohtajan rooliin voi olla vaikeaa löytää vapaaehtoista osakasta. Vaikka hallitus tekee tärkeää ja vastuullista työtä, työtaakkaa ei kannata etukäteen pelätä. Hallituksen työskentely keskittyy kokouksiin, joita pidetään tarvittaessa. Päätösten toimeenpano on isännöitsijän vastuulla, joten niistäkään ei yksittäisen jäsenen tarvitse stressata. Lisäksi on hyvä muistaa, että taloyhtiön hallituksen riskejä hallitaan hallinnon vastuuvakuutuksella. Se kattaa taloudellisia vahinkoja, joista hallituksen jäsen asunto-osakeyhtiölain mukaan olisi korvausvastuussa.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle ja allekirjoittaa kokouspöytäkirjan. Muilta osin puheenjohtajalle ei ole laissa osoitettu merkittävästi enemmän tehtäviä verrattuna rivijäseneen. Hallitus on yhteisöllinen työelin, joka ryhtyy toimenpiteisiin ja tekee päätökset yhdessä.

Jos taloyhtiön työlistalla ei ole isoja remontteja, kokouksia kertynee vuoden aikana noin 4–6. Jos taas tiedossa on vaativampia projekteja, niistäkin selvitään arkijärjen ja asiantuntijoiden avulla. Hallituksen tukena isännöinnin lisäksi ovat alan järjestöt, tekniset asiantuntijat ja asianajotoimistot.

Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen kokous: Kahdeksan keskeistä kysymystä

2. Hallituksen puheenjohtajan täytyy jatkuvasti vastata kaikkiin osakkaiden kysymyksiin
Pelko siitä, että kysymysten vyöry kohdistuisi juuri taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan on turha. Hallitus toimii ”kollegiona” eli puheenjohtajalla ei ole edes oikeutta, saati velvollisuutta ottaa yksin kantaa kaikkiin kysymyksiin. Vastaus ”voit kääntyä asiassa isännöintiyrityksen puoleen” tai ”asia käsitellään seuraavassa kokouksessa” on useimmiten täysin riittävä. Osakkaiden tulee ymmärtää, että hallituksessa työskentely ei ole kenenkään päätyö.

Hallitus voi halutessaan nimetä joukostaan jäsenen, jonka puoleen yksittäisten osakkaiden kysymykset ohjataan. Hallitus voi myös päättää avoimesta tiedotuspolitiikasta lähettämällä tiedotteita yhtiön eri kanaviin. Osakkaiden ensisijaiset tiedonsaantikanavat taloyhtiön asioissa ovat kuitenkin yhtiökokous sekä yhtiön infotilaisuudet tai epäviralliset kokoontumiset.

3. Hallituksen jäsenen odotetaan olevan asumisen alan asiantuntija
Jokaista osakasta ja asukasta voidaan jo lähtökohtaisesti kutsua asumisen asiantuntijaksi. Tuoreen asunnonomistajan on täytynyt ostovaiheessa perehtyä huolella taloyhtiön asioihin aina talouslukuja myöten. Osalle asukkaista on puolestaan kertynyt vuosikymmenten kokemus kotitalossaan. Voikin sanoa, että asunto-osakeyhtiöt ovat täynnä riittävää osaamista hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäseniltä ei siis edellytetä sen enempää erityisosaamista kuin ammattitaitoakaan. On kuitenkin tärkeää, että jäseneltä löytyy kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja omaisuuden arvon vaalimiseen.

4. Nuorelta ei löydy tarpeeksi osaamista hallitustyöskentelyyn
Osaamista olennaisempaa hallitustyöskentelyssä on kiinnostus tehtävää kohtaan. Taloyhtiön hallituksen jäsenyys voi olla nuorelle aikuiselle avartava ja opettavainen kokemus sekä hyvä meriitti työelämää varten. Etenkin jos työskentely kiinteistöalalla kiinnostaa, hallitukseen kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Luottamustyöstä saa tietysti myös oivallisen merkinnän CV:hen.

Taloyhtiössä on hyvä tiedostaa, että hallitukseen tarvitaan kaikenikäisiä ja monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. Etenkin nuorempaa väkeä on syytä kannustaa osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.

Artikkelissa asiantuntijana Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja, asianajaja Kai Haarma.
... Katso lisääNäytä vähemmän

Taloyhtiön hallituksen työhön liittyy väärinkäsityksiä – tässä niistä neljä yleisintä

Pohditko parhaillaan taloyhtiön hallituksen jäsenyyttä? Tehtävään voi liittyä virheellisiä mielikuvia, jotka kannattaa oikoa ennen päätöksentekoa.

1. Hallitus hukkuu työhön ja vastuuta on paljon
Yksi yleisimmistä syistä kieltäytyä hallitusjäsenyydestä on ajatus siitä, että luottamustehtävä kahmaisee kaiken vapaa-ajan. Etenkin puheenjohtajan rooliin voi olla vaikeaa löytää vapaaehtoista osakasta. Vaikka hallitus tekee tärkeää ja vastuullista työtä, työtaakkaa ei kannata etukäteen pelätä. Hallituksen työskentely keskittyy kokouksiin, joita pidetään tarvittaessa. Päätösten toimeenpano on isännöitsijän vastuulla, joten niistäkään ei yksittäisen jäsenen tarvitse stressata. Lisäksi on hyvä muistaa, että taloyhtiön hallituksen riskejä hallitaan hallinnon vastuuvakuutuksella. Se kattaa taloudellisia vahinkoja, joista hallituksen jäsen asunto-osakeyhtiölain mukaan olisi korvausvastuussa.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle ja allekirjoittaa kokouspöytäkirjan. Muilta osin puheenjohtajalle ei ole laissa osoitettu merkittävästi enemmän tehtäviä verrattuna rivijäseneen. Hallitus on yhteisöllinen työelin, joka ryhtyy toimenpiteisiin ja tekee päätökset yhdessä. 

Jos taloyhtiön työlistalla ei ole isoja remontteja, kokouksia kertynee vuoden aikana noin 4–6. Jos taas tiedossa on vaativampia projekteja, niistäkin selvitään arkijärjen ja asiantuntijoiden avulla. Hallituksen tukena isännöinnin lisäksi ovat alan järjestöt, tekniset asiantuntijat ja asianajotoimistot.

Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen kokous: Kahdeksan keskeistä kysymystä

2. Hallituksen puheenjohtajan täytyy jatkuvasti vastata kaikkiin osakkaiden kysymyksiin
Pelko siitä, että kysymysten vyöry kohdistuisi juuri taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan on turha. Hallitus toimii ”kollegiona” eli puheenjohtajalla ei ole edes oikeutta, saati velvollisuutta ottaa yksin kantaa kaikkiin kysymyksiin. Vastaus ”voit kääntyä asiassa isännöintiyrityksen puoleen” tai ”asia käsitellään seuraavassa kokouksessa” on useimmiten täysin riittävä. Osakkaiden tulee ymmärtää, että hallituksessa työskentely ei ole kenenkään päätyö.

Hallitus voi halutessaan nimetä joukostaan jäsenen, jonka puoleen yksittäisten osakkaiden kysymykset ohjataan. Hallitus voi myös päättää avoimesta tiedotuspolitiikasta lähettämällä tiedotteita yhtiön eri kanaviin. Osakkaiden ensisijaiset tiedonsaantikanavat taloyhtiön asioissa ovat kuitenkin yhtiökokous sekä yhtiön infotilaisuudet tai epäviralliset kokoontumiset. 

 3. Hallituksen jäsenen odotetaan olevan asumisen alan asiantuntija
Jokaista osakasta ja asukasta voidaan jo lähtökohtaisesti kutsua asumisen asiantuntijaksi. Tuoreen asunnonomistajan on täytynyt ostovaiheessa perehtyä huolella taloyhtiön asioihin aina talouslukuja myöten. Osalle asukkaista on puolestaan kertynyt vuosikymmenten kokemus kotitalossaan. Voikin sanoa, että asunto-osakeyhtiöt ovat täynnä riittävää osaamista hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäseniltä ei siis edellytetä sen enempää erityisosaamista kuin ammattitaitoakaan. On kuitenkin tärkeää, että jäseneltä löytyy kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja omaisuuden arvon vaalimiseen.             

4. Nuorelta ei löydy tarpeeksi osaamista hallitustyöskentelyyn
Osaamista olennaisempaa hallitustyöskentelyssä on kiinnostus tehtävää kohtaan. Taloyhtiön hallituksen jäsenyys voi olla nuorelle aikuiselle avartava ja opettavainen kokemus sekä hyvä meriitti työelämää varten. Etenkin jos työskentely kiinteistöalalla kiinnostaa, hallitukseen kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Luottamustyöstä saa tietysti myös oivallisen merkinnän CV:hen.

Taloyhtiössä on hyvä tiedostaa, että hallitukseen tarvitaan kaikenikäisiä ja monenlaisen taustan omaavia henkilöitä. Etenkin nuorempaa väkeä on syytä kannustaa osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. 

Artikkelissa asiantuntijana Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja, asianajaja Kai Haarma.
Lataa lisää

UUTISIA