Asiantuntevaa ja palvelevaa isännöintiä
kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.
TARJOUSPYYNTÖ
Jätä taloyhtiösi tarjouspyyntö tästä
ISÄNNÖITSIJÄLLE
Jätä viesti suoraan lomakkeella
VIKAILMOITUS
Jätä vikailmoitus tai korjausilmoitus
MUUTOSTYÖILMOITUS
Jätä tästä huoneiston muutostyöilmoitus
OSAKKAAN MUUTOS
Maanmittauslaitokselle yhteystiedot
AJAN VARAUS
Varaa aikasi asiakaspalveluumme
Uutisia ja ajankohtaista tietoa asumiseen liittyen.
Suomi vanhenee – taloyhtiöissä muutos näkyy jo isännöinnin arjessa
25.09.2026
Yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen muuttaa myös taloyhtiöiden arkea: esteettömyyden, asumisturvallisuuden ja selkeän viestinnän merkitys kasvaa, samalla kun isännöinti joutuu ratkomaan yhä useammin myös ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyviä tilanteita.
Isännöintiliiton uuden isännöintialan toimialakatsauksen mukaan väestön ikääntyminen on yksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista, jotka kasvattavat ammattimaisen isännöinnin tarvetta. Suomessa on noin 92 000 asunto-osakeyhtiötä, joista arviolta noin 55 000 käyttää ammattimaista isännöintiä.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli jo 1,35 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, eli noin 24 prosenttia koko väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä ylittää 1,5 miljoonaa 2040-luvun alussa ja lähestyy kahta miljoonaa vuoteen 2070 mennessä. Heidän osuutensa väestöstä olisi tuolloin noin 31 prosenttia. Asumisen kannalta vielä merkittävämpi muutos on kaikkein vanhimpien ikäryhmien kasvu: yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana.
– Yleensä ihmisten suurin toive on, että he saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samalla väestön ikääntyminen pakottaa taloyhtiöt pohtimaan aiempaa enemmän esimerkiksi esteettömyyttä, hissien ja kulkureittien toimivuutta, asumisturvallisuutta, mahdollisia palveluita sekä miten tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa olevat asukkaat. Isännöinnille tämä tarkoittaa työnkuvan laajentumista, sanoo johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta.
– Isännöitsijä voi usein olla ensimmäinen, joka huomaa tutun asukkaan käytöksessä muutoksia. Uskon myös, että jatkossa huoli-ilmoitusten tekeminen tulee lisääntymään entistä enemmän, kertoo Isännöitsijä 2026 –palkinnon voittanut Krista Toivola Oiva Isännöinti Seinäjoki Oy:stä.
Ikääntyminen näkyy jo yhteydenottoina ja selvitystöinä
Kyse ei ole vain vuosikymmenten päästä näkyvästä muutoksesta. Isännöintiliiton keväällä 2026 tekemän kyselyn mukaan asukkaiden ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyvät tilanteet työllistävät isännöintiä jo nyt.
Asukkaiden ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat näkyneet muun muassa muiden asukkaiden yhteydenottoina, ikääntyneen asukkaan omina yhteydenottoina sekä erilaisina lisätöinä ja selvityksinä. Isännöintiliitto arvioikin, että niin sanotun sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa tulevaisuudessa.
– Muistisairaudet voivat näkyä monenlaisina haasteina hoidettavissa asioissa. Asukas saattaa esimerkiksi kuulla ääniä tai kokea häiriöitä, joille ei asiaa tutkittaessa löydy muuta selitystä tai näyttöä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikea selvittää, ja asukkaalle voi jäädä kokemus, ettei asiaa ole hoidettu isännöinnissä kunnolla, kuvailee tilannetta Toivola.
– Isännöinnissä ei olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia. Käytännössä kuitenkin isännöinnin työpöydällä näkyy usein nopeasti, jos asukkaan pärjäämisessä on ongelmia. Siksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi läheisten, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden palveluiden kanssa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
– Jos on vanhempi asukas kyseessä, on todella hyvä, jos isännöinnillä on lähiomaisten yhteystiedot, vinkkaa Toivola.
Ikääntyminen näkyy taloyhtiöiden päätöksissä
Väestörakenteen muutos näkyy myös taloyhtiöiden hallinnossa. Yli puolet taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on eläkeläisiä. Samalla eläkeläisten kuluttajaluottamus on ollut viime aikoina muita väestöryhmiä heikompaa, millä voi olla vaikutuksia esimerkiksi suurten korjaushankkeiden päätöksentekoon.
– Huomaa selkeästi, että asunnoissa asutaan pidempään. Paljon on hallituksen jäseniä, jotka ovat 80-vuotiaita ja he ovat aktiivisesti taloyhtiön toiminnassa mukana, kertoo Toivola.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä olisi tärkeää keskustella ajoissa siitä, millaista asumista kiinteistön halutaan mahdollistavan 10–20 vuoden kuluttua. Esteettömyys, turvallisuus, selkeä viestintä ja suunnitelmallinen korjaaminen eivät ole vain ikääntyneiden kysymyksiä, vaan parantavat asumista kaikkien asukkaiden kannalta.
– Väestön ikääntyminen on yksi niistä muutoksista, joihin taloyhtiöiden kannattaa varautua ennen kuin ongelmat ovat akuutteja. Hyvin johdettu taloyhtiö katsoo seuraavaa yhtiökokousta pidemmälle, Falck-Hvilstafeldt summaa.
– Taloyhtiö ei ole enää pelkkä taloyhtiö vaan enemmänkin palveluiden tuottaja. Haaste on palveluiden yhteensovittaminen, vanhempien ja nuorempien asukkaiden välillä. Koska kotona asutaan yhä pidempään, taloyhtiön ja isännöinnin pitää pystyä tarjoamaan yhä enemmän palveluita ikääntyville, sanoo Toivola.
Isännöintialan toimialakatsaus 2026, isännöintiliitto
Remontin kustannustenjako
Millä perusteella remontin kustannukset jaetaan?
Kun osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa remontin kustannuksista yleensä itse. Varsinaisten remonttikustannusten lisäksi maksettavaksi voi tulla muita kustannuksia, kuten remontti-ilmoituksen käsittely ja remontin valvonta.
Mikäli remontin yhteydessä kuitenkin löytyy vikaa taloyhtiön vastuulle kuuluvissa rakenteissa tai laitteissa, taloyhtiö maksaa niiden osuuden remonttikustannuksista.
Esimerkki:
Ammeen poistaminen ja laatat lattiaan
Vuonna 1975 rakennetun taloyhtiön kylpyhuoneessa ei ole varsinaista vikaa. Vedeneristys ei täytä nykyisiä määräyksiä, ja osakas haluaa poistaa vanhan ammeen sekä laatoittaa pinnat. Taloyhtiö ei tässä tapauksessa osallistu kustannuksiin, vaan osakas vastaa kustannuksista nykymääräysten mukaiset vedeneristyskustannukset mukaan lukien.
Esimerkki:
Kosteusvaurio kylpyhuoneessa
Osakas on ostanut huoneiston ja aloittanut kylpyhuoneremontin. Kun pinnat on purettu, rakenteissa huomataan kosteusvaurio. Koska taloyhtiö vastaa rakenteesta ja vedeneristeestä, vastuu siirtyy taloyhtiölle. Osakkaan tulee välittömästi ilmoittaa isännöintiyritykselle kosteusvauriosta ja keskeyttää remontti. Taloyhtiö päättää, miten vauriot korjataan.
Taloyhtiö kuivattaa rakenteet, asentaa nykymääräysten mukaiset vedeneristeet ja palauttaa kylpyhuoneen takaisin taloyhtiön alkuperäiseen tasoon. Toisin sanoen pintamateriaaliksi palautetaan yhtiön kustannuksella alkuperäinen materiaali, joka on tässä taloyhtiössä muovimatto. Osakas haluaa kuitenkin italialaiset marmorilaatat, joten hän maksaa muovimaton ja marmorilaatan välisen hintaeron itse.
Esimerkki:
Mukavuuslattialämmitys
Edellinen omistaja on asentanut kylpyhuoneeseen mukavuuslattialämmityksen, joka ei ole lämmitysjärjestelmän osa. Lattialämmitys menee epäkuntoon. Taloyhtiö ei vastaa lattialämmityksen korjaamisesta, koska se ei ole välttämätön osa lämmitysjärjestelmää, ja se on osakkaan asentama. Osakas maksaa korjaamisen.
Esimerkki:
Tiskikone vuotanut
Astianpesukone on vuotanut ja kosteutta on levinnyt neljään huoneistoon. Arvioidut korjauskustannukset ovat 40 000 euroa. Taloyhtiö kuivattaa rakenteet ja korjaa vauriot sekä palauttaa muissa huoneistoissa alkuperäiset pintamateriaalit. Vahinkohuoneistossa osakas korjaa pinnat ja kiinteät kalusteet. Kiinteistövakuutus korvaa kaikki kustannukset, koska vahinko oli äkillinen.
Kiinteistövakuutuksen omavastuu jaetaan osakkaan ja taloyhtiön kesken, koska kiinteistövakuutus on korvannut molempien vastuulla olevia kustannuksia.
© Isännöintiliitto –
0 CommentsKommentti Facebookissa
Mikä asukasluettelo on?
Asukasluettelo on taloyhtiössä asuvien osakkaiden ja vuokralaisten perustiedoista koostuva rekisteri, jota käytetään taloyhtiön arjen pyörittämiseksi. Asukasluetteloon on yleensä merkitty asukkaan nimi, syntymäaika tai henkilötunnus, muuttopäivä ja huoneistonumero. Muuttojen yhteydessä nämä tiedot päivitetään luetteloon.
Muuttoilmoitus taloon ja talosta pois tehdään taloyhtiön käytännöistä riippuen joko isännöintiyritykseen tai huoltoyhtiöön.
Onko asukasluettelo pakollinen?
Asukasluettelon pitämistä ei ole määrätty asunto-osakeyhtiölaissa, mutta se on tarpeellinen taloyhtiölle esimerkiksi asukasviestinnän hoitamiseksi. Asukasluettelo on henkilörekisteri, jonka pitämisen perusteena on asukassuhde ja asukaspalveluiden järjestäminen.
Kuka saa katsoa asukasluettelon tietoja?
Asukasluettelo on tarkoitettu vain isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön käyttöön. Siitä ei anneta kopioita kenellekään ulkopuoliselle. Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on mahdollisuus selvittää tietopyynnöllä, mitä tietoja hänestä itsestään on kerätty.
Kuka ylläpitää asukasluetteloa?
Asukasluettelon ylläpitoa hoitaa yleensä taloyhtiön puolesta isännöintiyritys tai huoltoyhtiö.
© Isännöintiliitto –
0 CommentsKommentti Facebookissa
Suomi vanhenee – taloyhtiöissä muutos näkyy jo isännöinnin arjessa
25.09.2026
Yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen muuttaa myös taloyhtiöiden arkea: esteettömyyden, asumisturvallisuuden ja selkeän viestinnän merkitys kasvaa, samalla kun isännöinti joutuu ratkomaan yhä useammin myös ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyviä tilanteita.
Isännöintiliiton uuden isännöintialan toimialakatsauksen mukaan väestön ikääntyminen on yksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista, jotka kasvattavat ammattimaisen isännöinnin tarvetta. Suomessa on noin 92 000 asunto-osakeyhtiötä, joista arviolta noin 55 000 käyttää ammattimaista isännöintiä.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli jo 1,35 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, eli noin 24 prosenttia koko väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä ylittää 1,5 miljoonaa 2040-luvun alussa ja lähestyy kahta miljoonaa vuoteen 2070 mennessä. Heidän osuutensa väestöstä olisi tuolloin noin 31 prosenttia. Asumisen kannalta vielä merkittävämpi muutos on kaikkein vanhimpien ikäryhmien kasvu: yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana.
– Yleensä ihmisten suurin toive on, että he saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samalla väestön ikääntyminen pakottaa taloyhtiöt pohtimaan aiempaa enemmän esimerkiksi esteettömyyttä, hissien ja kulkureittien toimivuutta, asumisturvallisuutta, mahdollisia palveluita sekä miten tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa olevat asukkaat. Isännöinnille tämä tarkoittaa työnkuvan laajentumista, sanoo johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta.
– Isännöitsijä voi usein olla ensimmäinen, joka huomaa tutun asukkaan käytöksessä muutoksia. Uskon myös, että jatkossa huoli-ilmoitusten tekeminen tulee lisääntymään entistä enemmän, kertoo Isännöitsijä 2026 –palkinnon voittanut Krista Toivola Oiva Isännöinti Seinäjoki Oy:stä.
Ikääntyminen näkyy jo yhteydenottoina ja selvitystöinä
Kyse ei ole vain vuosikymmenten päästä näkyvästä muutoksesta. Isännöintiliiton keväällä 2026 tekemän kyselyn mukaan asukkaiden ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyvät tilanteet työllistävät isännöintiä jo nyt.
Asukkaiden ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat näkyneet muun muassa muiden asukkaiden yhteydenottoina, ikääntyneen asukkaan omina yhteydenottoina sekä erilaisina lisätöinä ja selvityksinä. Isännöintiliitto arvioikin, että niin sanotun sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa tulevaisuudessa.
– Muistisairaudet voivat näkyä monenlaisina haasteina hoidettavissa asioissa. Asukas saattaa esimerkiksi kuulla ääniä tai kokea häiriöitä, joille ei asiaa tutkittaessa löydy muuta selitystä tai näyttöä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikea selvittää, ja asukkaalle voi jäädä kokemus, ettei asiaa ole hoidettu isännöinnissä kunnolla, kuvailee tilannetta Toivola.
– Isännöinnissä ei olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia. Käytännössä kuitenkin isännöinnin työpöydällä näkyy usein nopeasti, jos asukkaan pärjäämisessä on ongelmia. Siksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi läheisten, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden palveluiden kanssa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
– Jos on vanhempi asukas kyseessä, on todella hyvä, jos isännöinnillä on lähiomaisten yhteystiedot, vinkkaa Toivola.
Ikääntyminen näkyy taloyhtiöiden päätöksissä
Väestörakenteen muutos näkyy myös taloyhtiöiden hallinnossa. Yli puolet taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on eläkeläisiä. Samalla eläkeläisten kuluttajaluottamus on ollut viime aikoina muita väestöryhmiä heikompaa, millä voi olla vaikutuksia esimerkiksi suurten korjaushankkeiden päätöksentekoon.
– Huomaa selkeästi, että asunnoissa asutaan pidempään. Paljon on hallituksen jäseniä, jotka ovat 80-vuotiaita ja he ovat aktiivisesti taloyhtiön toiminnassa mukana, kertoo Toivola.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä olisi tärkeää keskustella ajoissa siitä, millaista asumista kiinteistön halutaan mahdollistavan 10–20 vuoden kuluttua. Esteettömyys, turvallisuus, selkeä viestintä ja suunnitelmallinen korjaaminen eivät ole vain ikääntyneiden kysymyksiä, vaan parantavat asumista kaikkien asukkaiden kannalta.
– Väestön ikääntyminen on yksi niistä muutoksista, joihin taloyhtiöiden kannattaa varautua ennen kuin ongelmat ovat akuutteja. Hyvin johdettu taloyhtiö katsoo seuraavaa yhtiökokousta pidemmälle, Falck-Hvilstafeldt summaa.
– Taloyhtiö ei ole enää pelkkä taloyhtiö vaan enemmänkin palveluiden tuottaja. Haaste on palveluiden yhteensovittaminen, vanhempien ja nuorempien asukkaiden välillä. Koska kotona asutaan yhä pidempään, taloyhtiön ja isännöinnin pitää pystyä tarjoamaan yhä enemmän palveluita ikääntyville, sanoo Toivola.
Isännöintialan toimialakatsaus 2026, isännöintiliitto
0 CommentsKommentti Facebookissa
Remontin kustannustenjako
Millä perusteella remontin kustannukset jaetaan?
Kun osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa remontin kustannuksista yleensä itse. Varsinaisten remonttikustannusten lisäksi maksettavaksi voi tulla muita kustannuksia, kuten remontti-ilmoituksen käsittely ja remontin valvonta.
Mikäli remontin yhteydessä kuitenkin löytyy vikaa taloyhtiön vastuulle kuuluvissa rakenteissa tai laitteissa, taloyhtiö maksaa niiden osuuden remonttikustannuksista.
Esimerkki:
Ammeen poistaminen ja laatat lattiaan
Vuonna 1975 rakennetun taloyhtiön kylpyhuoneessa ei ole varsinaista vikaa. Vedeneristys ei täytä nykyisiä määräyksiä, ja osakas haluaa poistaa vanhan ammeen sekä laatoittaa pinnat. Taloyhtiö ei tässä tapauksessa osallistu kustannuksiin, vaan osakas vastaa kustannuksista nykymääräysten mukaiset vedeneristyskustannukset mukaan lukien.
Esimerkki:
Kosteusvaurio kylpyhuoneessa
Osakas on ostanut huoneiston ja aloittanut kylpyhuoneremontin. Kun pinnat on purettu, rakenteissa huomataan kosteusvaurio. Koska taloyhtiö vastaa rakenteesta ja vedeneristeestä, vastuu siirtyy taloyhtiölle. Osakkaan tulee välittömästi ilmoittaa isännöintiyritykselle kosteusvauriosta ja keskeyttää remontti. Taloyhtiö päättää, miten vauriot korjataan.
Taloyhtiö kuivattaa rakenteet, asentaa nykymääräysten mukaiset vedeneristeet ja palauttaa kylpyhuoneen takaisin taloyhtiön alkuperäiseen tasoon. Toisin sanoen pintamateriaaliksi palautetaan yhtiön kustannuksella alkuperäinen materiaali, joka on tässä taloyhtiössä muovimatto. Osakas haluaa kuitenkin italialaiset marmorilaatat, joten hän maksaa muovimaton ja marmorilaatan välisen hintaeron itse.
Esimerkki:
Mukavuuslattialämmitys
Edellinen omistaja on asentanut kylpyhuoneeseen mukavuuslattialämmityksen, joka ei ole lämmitysjärjestelmän osa. Lattialämmitys menee epäkuntoon. Taloyhtiö ei vastaa lattialämmityksen korjaamisesta, koska se ei ole välttämätön osa lämmitysjärjestelmää, ja se on osakkaan asentama. Osakas maksaa korjaamisen.
Esimerkki:
Tiskikone vuotanut
Astianpesukone on vuotanut ja kosteutta on levinnyt neljään huoneistoon. Arvioidut korjauskustannukset ovat 40 000 euroa. Taloyhtiö kuivattaa rakenteet ja korjaa vauriot sekä palauttaa muissa huoneistoissa alkuperäiset pintamateriaalit. Vahinkohuoneistossa osakas korjaa pinnat ja kiinteät kalusteet. Kiinteistövakuutus korvaa kaikki kustannukset, koska vahinko oli äkillinen.
Kiinteistövakuutuksen omavastuu jaetaan osakkaan ja taloyhtiön kesken, koska kiinteistövakuutus on korvannut molempien vastuulla olevia kustannuksia.
© Isännöintiliitto –
0 CommentsKommentti Facebookissa
Mikä asukasluettelo on?
Asukasluettelo on taloyhtiössä asuvien osakkaiden ja vuokralaisten perustiedoista koostuva rekisteri, jota käytetään taloyhtiön arjen pyörittämiseksi. Asukasluetteloon on yleensä merkitty asukkaan nimi, syntymäaika tai henkilötunnus, muuttopäivä ja huoneistonumero. Muuttojen yhteydessä nämä tiedot päivitetään luetteloon.
Muuttoilmoitus taloon ja talosta pois tehdään taloyhtiön käytännöistä riippuen joko isännöintiyritykseen tai huoltoyhtiöön.
Onko asukasluettelo pakollinen?
Asukasluettelon pitämistä ei ole määrätty asunto-osakeyhtiölaissa, mutta se on tarpeellinen taloyhtiölle esimerkiksi asukasviestinnän hoitamiseksi. Asukasluettelo on henkilörekisteri, jonka pitämisen perusteena on asukassuhde ja asukaspalveluiden järjestäminen.
Kuka saa katsoa asukasluettelon tietoja?
Asukasluettelo on tarkoitettu vain isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön käyttöön. Siitä ei anneta kopioita kenellekään ulkopuoliselle. Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on mahdollisuus selvittää tietopyynnöllä, mitä tietoja hänestä itsestään on kerätty.
Kuka ylläpitää asukasluetteloa?
Asukasluettelon ylläpitoa hoitaa yleensä taloyhtiön puolesta isännöintiyritys tai huoltoyhtiö.
© Isännöintiliitto –
0 CommentsKommentti Facebookissa
UUTISIA
0 CommentsKommentti Facebookissa