Asiantuntevaa ja palvelevaa isännöintiä
kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.
TARJOUSPYYNTÖ
Jätä taloyhtiösi tarjouspyyntö tästä
ISÄNNÖITSIJÄLLE
Jätä viesti suoraan lomakkeella
VIKAILMOITUS
Jätä vikailmoitus tai korjausilmoitus
MUUTOSTYÖILMOITUS
Jätä tästä huoneiston muutostyöilmoitus
OSAKKAAN MUUTOS
Maanmittauslaitokselle yhteystiedot
AJAN VARAUS
Varaa aikasi asiakaspalveluumme
Uutisia ja ajankohtaista tietoa asumiseen liittyen.
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys – missä mennään?
28.01.2026
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys etenee vaiheittain, ja isännöinnissä sen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea tietojen ilmoittamiseen ja ylläpitoon liittyvinä käytännön tehtävinä.
Huoneistotietojärjestelmän aikaa on eletty asunto-osakeyhtiöissä ja monissa kiinteistöosakeyhtiöissä jo useampi vuosi, ja omistajia koskevien tietojen hakeminen MML:n rekistereistä suoraan tai järjestelmän kautta on muodostunut osaksi isännöinnin arkipäivää.
Samalla on valmistauduttu huoneistotietojärjestelmän jatkokehityksen myötä tuleviin uusiin velvollisuuksiin, kuten hallinnollisten tietojen ylläpitämiseen isännöinnin käytössä olevien järjestelmien lisäksi myös huoneistotietojärjestelmässä.
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys (HTJ2) tarkoittaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötietoja, laina- ja vastiketietoja sekä muita hallinnollisia tietoja siirretään huoneistotietojärjestelmään, missä ne ovat käytettävissä yhtenäisessä, rakenteisessa muodossa. Tämä parantaa tiedon laatua ja läpinäkyvyyttä niin isännöinnissä, luotonannossa kuin asuntokaupassakin.
Tietojen ilmoittaminen järjestelmään on parhaillaan käynnissä. Tämä perustamisvaihe on alkanut 1.6.2025.
Tärkeimmät tietojen ilmoittamiseen liittyvät määräajat ovat seuraavat:
Perustamisvaihe päättyy 30.6.2026. Siihen mennessä taloyhtiöiden on ilmoitettava taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötiedot (korjaushistoria ja kunnossapitotarveselvitys) sekä yhtiölainoja ja vastikkeita koskevat tiedot järjestelmään ensimmäisen kerran.
1.7.2026 alkaen siirrytään tietojen jatkuvaan ylläpitoon. Taloyhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa tietoja vähintään kerran vuodessa, kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Lisäksi tietoja on päivitettävä lainoja ja vastikkeita koskevien muutosten yhteydessä sekä tarvittaessa pyynnöstä, jos osakas tai esimerkiksi kiinteistönvälittäjä pyytää tietojen päivittämistä.
Osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten tietojen ilmoittamiseen varauduttava viimeistään 1.7.2026 alkaen. Tämän niin sanotun remonttirekisterin tiedot on pakko viedä järjestelmään 1.6.2023 alkaen kertyneiden ilmoitusten tietojen osalta. Tietojen ilmoittamiseen on varauduttava 1.7.2026 alkaen, koska tästä eteenpäin isännöinnin on pystyttävä päivittämään HTJ-tiedot esimerkiksi osakkaan tai kiinteistönvälittäjän pyynnöstä. Tietojen päivittäminen on tehtävä viimeistään ensimmäisen 30.6.2026 jälkeen pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin velvollisuudet
Huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuo taloyhtiöille ja isännöitsijöille uuden velvollisuuden huolehtia siitä, että taloyhtiön tekniset, taloudelliset ja osakkaiden remontteihin liittyvät tiedot on päivitetty järjestelmään oikeassa muodossa ja laissa säädetyllä aikataululla.
Tietojen ilmoittaminen on uusi lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan pienimpiä asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta kaikkiin Suomen asunto-osakeyhtiöihin sekä osaan keskinäisistä kiinteistöosakeyhtiöistä.
Isännöitsijöiden rooli korostuu tietojen ilmoittamisessa, sillä käytännössä isännöinti huolehtii suurelta osin hallinnoimiensa tietojen ilmoittamisesta ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä. Jos huoneistotietojärjestelmän mukanaan tuomia muutoksia ei ole vielä huomioitu isännöintisopimuksessa, on syytä harkita isännöintisopimuksen päivittämistä tai muuten sovittava taloyhtiön hallituksen kanssa tarvittavista muutoksista kirjallisesti.
Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät yhtiöt
Tietojen ilmoittamiseen on velvollisuus vain sellaisilla asunto-osakeyhtiöillä, joissa on enemmän kuin viisi osakehuoneistoa, ellei yhtiöllä ole huoneistokohtaista lainaa. Osakehuoneistolla tarkoitetaan kaikkia osakeryhmiä, eli asuntojen lisäksi myös esimerkiksi osakeautopaikkoja, -varastoja ja muita vastaavia tiloja, jos niiden hallintaan oikeuttaa erillinen osakeryhmä.
Jos 1–5 osakehuoneiston yhtiöllä on huoneistokohtaista lainaa, on myös näillä yhtiöillä velvollisuus tietojen ilmoittamiseen.
Tiedot on päivitettävä huoneistotietojärjestelmään esimerkiksi osakkaan tai muun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutetun tahon pyynnöstä. Vaikka yhtiö ei kuuluisi velvollisuuden piiriin, voi tietoja ilmoittaa vapaaehtoisesti.
Ennen vuotta 2019 perustettu keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on voinut valita, siirtyykö yhtiö huoneistotietojärjestelmään vai ei. Jos yhtiö ei ole siirtynyt huoneistotietojärjestelmään lainkaan, eivät myöskään uudet hallinnollisten tietojen siirtämistä koskevat velvollisuudet koske näitä yhtiöitä.
Vuoden 2019 alusta alkaen perustetut keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt on perustettu suoraan huoneistotietojärjestelmään. Keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, ovat velvollisia ilmoittamaan hallinnollisia tietoja. Yhtiöt, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia, jäävät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole myöskään sellaisella yhtiöllä, jossa sijaitsevat huoneistot eivät ole tavanomaisen vaihdannan piirissä. Tällainen yhtiö on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka huoneistot ovat vuokrauskäytössä ja jolla on vain yksi osakkeenomistaja.
Ilmoittaminen järjestelmän kautta tai MML:n asiointipalvelussa
Maanmittauslaitos on avannut asiointipalvelun, jonka kautta hallinnollisten tietojen ilmoittaminen on mahdollista manuaalisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että ammatti-isännöitsijät ilmoittavat tietoja isännöinnin käytössä olevan järjestelmän kautta, ja asiointipalvelu on ensisijaisesti ajateltu sellaisten yhtiöiden käyttöön, joilla ei ole ammatti-isännöitsijää.
Kaikki perinteiset järjestelmätoimittajat eivät ole kehittäneet järjestelmiinsä tietojen ilmoittamista varten tarvittavia toimintoja, joten järjestelmän kautta ilmoittaminen voi edellyttää järjestelmän vaihtamista. Tarkempia tietoja voi kysyä omalta järjestelmätoimittajalta.
Osakkaiden yhteystietojen muutokset
Osakkailla on tammikuun 2026 alkupuolelta alkaen ollut mahdollisuus päivittää omat yhteystiedot Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Samalla isännöintiyrityksiltä on poistunut väliaikaisesti käytössä ollut mahdollisuus ilmoittaa Maanmittauslaitokselle suurempia määriä osakkaiden sähköpostiosoitteita Excel-taulukkomuodossa.
appeared first on Isännöintiliitto.
Tuloutus ja rahastointi
Miten osakkaat voivat maksaa taloyhtiölainan osuutensa?
Suurta remonttia varten otetun taloyhtiölainan maksamiseen on kaksi tapaa. Osakas voi maksaa osuutensa takaisin kerralla lainaosuussuorituksena ennalta määrättynä ajankohtana, tai lainaa voi lyhentää kuukausittaista pääomavastiketta maksamalla.
Miten taloyhtiö käsittelee maksut?
Taloyhtiön kirjanpidossa on kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä osakkaiden maksusuoritukset: tuloutus tai rahastointi.
Mitä tarkoittaa tulouttaminen?
Tulouttaminen tarkoittaa, että taloyhtiön kirjanpidossa pääomavastikkeet merkitään tuotoiksi taloyhtiön tuloslaskelmaan.
Mitä tarkoittaa rahastointi?
Rahastointi tarkoittaa, että lainaa lyhentämiseksi maksetut pääomavastikkeet kirjataan kirjanpidossa taloyhtiön taseeseen rahastoon.
Kuka päättää tuloutuksen ja rahastoinnin välillä?
Päätös siitä, käytetäänkö taloyhtiön kirjanpidossa tuloutusta vai rahastointia, tehdään yhtiökokouksessa.
Mitä eroa tuloutuksella ja rahastoinnilla on?
Osakkaalle, joka asuu huoneistossaan, ei ole tuloutuksen ja rahastoinnin välillä suurta eroa. Kummassakaan tapauksessa hän ei saa verohyvitystä taloyhtiön remonttikustannuksista.
Sijoittajaosakkaan kannalta tuloutuksella ja rahastoinnilla on merkittävä ero. Jos pääomavastikkeet on käsitelty tuloutuksena, saa sijoittajaosakas vähentää ne verotuksessa vuokratuloista. Rahastoinnissa näitä osuuksia ei voi hyödyntää vuokratulon verotuksessa.
Tuloutukseen sisältyy kuitenkin riski, että taloyhtiölle muodostuu verotettavaa tuloa.
Voidaanko asukasosakkaiden ja sijoittajaosakkaiden maksuja käsitellä eri tavoin?
Kaikkien taloyhtiön osakkaiden suorituksia on käsiteltävä samalla tavalla. Maksusuoritukset voidaan kuitenkin jakaa esimerkiksi niin, että rahoitus- eli pääomavastikkeet tuloutetaan ja lainaosuussuoritukset rahastoidaan.
Milloin osakas voi joutua maksamaan pääomatuloveroa?
Oman asunnon myyntivoitosta pitää maksaa pääomatuloveroa, jos asunnossa on asunut alle kaksi vuotta. Myyntivoitto on asunnon myyntihinnan ja asunnon alkuperäisen hankintahinnan erotus.
Miten rahastointi ja tuloutus vaikuttavat veroihin?
Rahastointi ja tuloutus vaikuttavat yksittäisen osakkaan veronmaksuun asuntokaupoissa.
Jos asunnossa on ehtinyt asua yli kaksi vuotta ennen myyntiä, ei taloyhtiön valinta tuloutuksen ja rahastoinnin välillä vaikuta myyntiin mitenkään. Myynnistä kertyviin pääomatuloveroihin valinta vaikuttaa vain, jos asunnon myy ennen kahden vuoden rajan täyttymistä.
Mikäli taloyhtiön kirjanpidossa käsitellään yhtiölainan lyhennyksiä rahastoimalla, verottaja laskee asunnon hankintahintaan mukaan myös maksetun yhtiölainaosuuden. Näin osakkaan myyntivoiton määrä on pienempi, ja näin myös veroja kertyy vähemmän.
Esimerkki: Tuloutuksen vaikutus asunnon myyntiin ja pääomatuloveroon
Osakas päättää myydä uudiskohteessa sijaitsevan asunnon, jossa on asunut alle kaksi vuotta. Hän on maksanut suurehkon yhtiölainan osaltaan takaisin, mutta hän ei tehnyt tätä kerralla asunnon oston eikä myynnin yhteydessä. Yhtiölainan lyhennyksiä käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa tulona.
Verottaja ei omien linjaustensa mukaisesti laske asunnon hankintahintaan mukaan tätä jo maksettua yhtiölainaosuutta, koska se on käsitelty tulona. Näin myyntivoiton määrä on laskennallisesti suurempi, ja koko summa on pääomaveron alainen.
© Isännöintiliitto –
0 CommentsKommentti Facebookissa
Yleisimmät väärinkäsitykset isännöinnistä: riitojen ratkoja ja pihojen lakaisija
05.02.2026
Naapuririitojen ratkominen, kiinteistöhuollon työt ja taloyhtiön pihojen kunnossapito. Nämä ovat keskeisempiä isännöitsijän työhön liittyviä suomalaisten väärinkäsityksiä, jotka ilmenevät Isännöintiliiton tuoreen kansalaiskyselyn* tuloksista.
– Isännöinnissä tehdään paljon työtä, joka jää asukkaille ja osakkaille näkymättömäksi. Siksi moni mieltää isännöintityön edelleen ennen kaikkea konkreettisiksi, taloyhtiössä näkyviksi asioiksi, kuten pihojen kunnossapidoksi, joka nousi esiin myös tutkimuksessa, toteaa Isännöintiliiton johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.
– Isännöinti on kuitenkin vaativaa ja monipuolista asiantuntijatyötä, jossa tarvitaan laajaa osaamista taloudesta, hallinnosta, lainsäädännöstä ja rakennustekniikasta. Isännöinti huolehtii taloyhtiön hankinnoista, kunnossapidosta ja kiinteistön arvon kehityksestä, ja työ on yhä useammin moniammatillisen tiimin tuottamaa palvelua, kertoo Falck-Hvilstafeldt.
Nuorten ikäryhmässä isännöinti tunnetaan huonosti
Eri ikäryhmistä isännöitsijän tehtävänkuvasta heikoiten perillä ovat nuoret aikuiset. Alle 25-vuotiaista vastaajista 51 prosenttia oli sitä mieltä, että pihan kunnossapito kuuluisi isännöitsijän tehtäviin ja peräti 65 prosenttia oli sitä mieltä, että kiinteistön huoltotyöt kuuluisivat isännöitsijän vastuulle, vaikka nämä kuuluvat huoltoyhtiölle.
– Nuorilla ei tyypillisesti ole ollut yhtä paljon kosketuspintaa isännöinnin kanssa kuin iäkkäämmillä ihmisillä. Taloyhtiöiden hallituksissa on yleensä iäkkäämpää väkeä, ja nuorempien osakkaiden tyytymättömyys oman taloyhtiön hallituksen päätöksiin saattaa näkyä kriittisenä suhtautumisena isännöintiin, sillä taloyhtiössä isännöinti on usein hallituksen päätösten toteuttaja, Falck-Hvilstafeldt arvioi.
Tutkimustuloksissa näkyikin ruuhkavuosia elävien kriittisyys isännöintiin. 35-49 -vuotiaat suhtautuvat kriittisimmin kyselyn mukaan isännöintiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että omistusasujat ovat huomattavasti paremmin perillä isännöitsijän vastuista kuin vuokralla asuvat.
– Omistusasuminen tuo usein mukanaan aktiivisempaa osallistumista taloyhtiön asioihin, esimerkiksi yhtiökokouksiin ja hallitustyöskentelyyn, mikä lisää ymmärrystä isännöinnin tehtävistä ja vastuiden jakautumisesta taloyhtiössä, toteaa lopuksi Falck-Hvilstafeldt.
Isännöintiliiton marraskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1153. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Isännöintiliiton toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.
0 CommentsKommentti Facebookissa
UUTISIA
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys – missä mennään?
28.01.2026
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys etenee vaiheittain, ja isännöinnissä sen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea tietojen ilmoittamiseen ja ylläpitoon liittyvinä käytännön tehtävinä.
Huoneistotietojärjestelmän aikaa on eletty asunto-osakeyhtiöissä ja monissa kiinteistöosakeyhtiöissä jo useampi vuosi, ja omistajia koskevien tietojen hakeminen MML:n rekistereistä suoraan tai järjestelmän kautta on muodostunut osaksi isännöinnin arkipäivää.
Samalla on valmistauduttu huoneistotietojärjestelmän jatkokehityksen myötä tuleviin uusiin velvollisuuksiin, kuten hallinnollisten tietojen ylläpitämiseen isännöinnin käytössä olevien järjestelmien lisäksi myös huoneistotietojärjestelmässä.
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys (HTJ2) tarkoittaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötietoja, laina- ja vastiketietoja sekä muita hallinnollisia tietoja siirretään huoneistotietojärjestelmään, missä ne ovat käytettävissä yhtenäisessä, rakenteisessa muodossa. Tämä parantaa tiedon laatua ja läpinäkyvyyttä niin isännöinnissä, luotonannossa kuin asuntokaupassakin.
Tietojen ilmoittaminen järjestelmään on parhaillaan käynnissä. Tämä perustamisvaihe on alkanut 1.6.2025.
Tärkeimmät tietojen ilmoittamiseen liittyvät määräajat ovat seuraavat:
Perustamisvaihe päättyy 30.6.2026. Siihen mennessä taloyhtiöiden on ilmoitettava taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötiedot (korjaushistoria ja kunnossapitotarveselvitys) sekä yhtiölainoja ja vastikkeita koskevat tiedot järjestelmään ensimmäisen kerran.
1.7.2026 alkaen siirrytään tietojen jatkuvaan ylläpitoon. Taloyhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa tietoja vähintään kerran vuodessa, kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Lisäksi tietoja on päivitettävä lainoja ja vastikkeita koskevien muutosten yhteydessä sekä tarvittaessa pyynnöstä, jos osakas tai esimerkiksi kiinteistönvälittäjä pyytää tietojen päivittämistä.
Osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten tietojen ilmoittamiseen varauduttava viimeistään 1.7.2026 alkaen. Tämän niin sanotun remonttirekisterin tiedot on pakko viedä järjestelmään 1.6.2023 alkaen kertyneiden ilmoitusten tietojen osalta. Tietojen ilmoittamiseen on varauduttava 1.7.2026 alkaen, koska tästä eteenpäin isännöinnin on pystyttävä päivittämään HTJ-tiedot esimerkiksi osakkaan tai kiinteistönvälittäjän pyynnöstä. Tietojen päivittäminen on tehtävä viimeistään ensimmäisen 30.6.2026 jälkeen pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin velvollisuudet
Huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuo taloyhtiöille ja isännöitsijöille uuden velvollisuuden huolehtia siitä, että taloyhtiön tekniset, taloudelliset ja osakkaiden remontteihin liittyvät tiedot on päivitetty järjestelmään oikeassa muodossa ja laissa säädetyllä aikataululla.
Tietojen ilmoittaminen on uusi lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan pienimpiä asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta kaikkiin Suomen asunto-osakeyhtiöihin sekä osaan keskinäisistä kiinteistöosakeyhtiöistä.
Isännöitsijöiden rooli korostuu tietojen ilmoittamisessa, sillä käytännössä isännöinti huolehtii suurelta osin hallinnoimiensa tietojen ilmoittamisesta ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä. Jos huoneistotietojärjestelmän mukanaan tuomia muutoksia ei ole vielä huomioitu isännöintisopimuksessa, on syytä harkita isännöintisopimuksen päivittämistä tai muuten sovittava taloyhtiön hallituksen kanssa tarvittavista muutoksista kirjallisesti.
Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät yhtiöt
Tietojen ilmoittamiseen on velvollisuus vain sellaisilla asunto-osakeyhtiöillä, joissa on enemmän kuin viisi osakehuoneistoa, ellei yhtiöllä ole huoneistokohtaista lainaa. Osakehuoneistolla tarkoitetaan kaikkia osakeryhmiä, eli asuntojen lisäksi myös esimerkiksi osakeautopaikkoja, -varastoja ja muita vastaavia tiloja, jos niiden hallintaan oikeuttaa erillinen osakeryhmä.
Jos 1–5 osakehuoneiston yhtiöllä on huoneistokohtaista lainaa, on myös näillä yhtiöillä velvollisuus tietojen ilmoittamiseen.
Tiedot on päivitettävä huoneistotietojärjestelmään esimerkiksi osakkaan tai muun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutetun tahon pyynnöstä. Vaikka yhtiö ei kuuluisi velvollisuuden piiriin, voi tietoja ilmoittaa vapaaehtoisesti.
Ennen vuotta 2019 perustettu keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on voinut valita, siirtyykö yhtiö huoneistotietojärjestelmään vai ei. Jos yhtiö ei ole siirtynyt huoneistotietojärjestelmään lainkaan, eivät myöskään uudet hallinnollisten tietojen siirtämistä koskevat velvollisuudet koske näitä yhtiöitä.
Vuoden 2019 alusta alkaen perustetut keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt on perustettu suoraan huoneistotietojärjestelmään. Keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, ovat velvollisia ilmoittamaan hallinnollisia tietoja. Yhtiöt, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia, jäävät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole myöskään sellaisella yhtiöllä, jossa sijaitsevat huoneistot eivät ole tavanomaisen vaihdannan piirissä. Tällainen yhtiö on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka huoneistot ovat vuokrauskäytössä ja jolla on vain yksi osakkeenomistaja.
Ilmoittaminen järjestelmän kautta tai MML:n asiointipalvelussa
Maanmittauslaitos on avannut asiointipalvelun, jonka kautta hallinnollisten tietojen ilmoittaminen on mahdollista manuaalisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että ammatti-isännöitsijät ilmoittavat tietoja isännöinnin käytössä olevan järjestelmän kautta, ja asiointipalvelu on ensisijaisesti ajateltu sellaisten yhtiöiden käyttöön, joilla ei ole ammatti-isännöitsijää.
Kaikki perinteiset järjestelmätoimittajat eivät ole kehittäneet järjestelmiinsä tietojen ilmoittamista varten tarvittavia toimintoja, joten järjestelmän kautta ilmoittaminen voi edellyttää järjestelmän vaihtamista. Tarkempia tietoja voi kysyä omalta järjestelmätoimittajalta.
Osakkaiden yhteystietojen muutokset
Osakkailla on tammikuun 2026 alkupuolelta alkaen ollut mahdollisuus päivittää omat yhteystiedot Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Samalla isännöintiyrityksiltä on poistunut väliaikaisesti käytössä ollut mahdollisuus ilmoittaa Maanmittauslaitokselle suurempia määriä osakkaiden sähköpostiosoitteita Excel-taulukkomuodossa.
appeared first on Isännöintiliitto.
0 CommentsKommentti Facebookissa
Tuloutus ja rahastointi
Miten osakkaat voivat maksaa taloyhtiölainan osuutensa?
Suurta remonttia varten otetun taloyhtiölainan maksamiseen on kaksi tapaa. Osakas voi maksaa osuutensa takaisin kerralla lainaosuussuorituksena ennalta määrättynä ajankohtana, tai lainaa voi lyhentää kuukausittaista pääomavastiketta maksamalla.
Miten taloyhtiö käsittelee maksut?
Taloyhtiön kirjanpidossa on kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä osakkaiden maksusuoritukset: tuloutus tai rahastointi.
Mitä tarkoittaa tulouttaminen?
Tulouttaminen tarkoittaa, että taloyhtiön kirjanpidossa pääomavastikkeet merkitään tuotoiksi taloyhtiön tuloslaskelmaan.
Mitä tarkoittaa rahastointi?
Rahastointi tarkoittaa, että lainaa lyhentämiseksi maksetut pääomavastikkeet kirjataan kirjanpidossa taloyhtiön taseeseen rahastoon.
Kuka päättää tuloutuksen ja rahastoinnin välillä?
Päätös siitä, käytetäänkö taloyhtiön kirjanpidossa tuloutusta vai rahastointia, tehdään yhtiökokouksessa.
Mitä eroa tuloutuksella ja rahastoinnilla on?
Osakkaalle, joka asuu huoneistossaan, ei ole tuloutuksen ja rahastoinnin välillä suurta eroa. Kummassakaan tapauksessa hän ei saa verohyvitystä taloyhtiön remonttikustannuksista.
Sijoittajaosakkaan kannalta tuloutuksella ja rahastoinnilla on merkittävä ero. Jos pääomavastikkeet on käsitelty tuloutuksena, saa sijoittajaosakas vähentää ne verotuksessa vuokratuloista. Rahastoinnissa näitä osuuksia ei voi hyödyntää vuokratulon verotuksessa.
Tuloutukseen sisältyy kuitenkin riski, että taloyhtiölle muodostuu verotettavaa tuloa.
Voidaanko asukasosakkaiden ja sijoittajaosakkaiden maksuja käsitellä eri tavoin?
Kaikkien taloyhtiön osakkaiden suorituksia on käsiteltävä samalla tavalla. Maksusuoritukset voidaan kuitenkin jakaa esimerkiksi niin, että rahoitus- eli pääomavastikkeet tuloutetaan ja lainaosuussuoritukset rahastoidaan.
Milloin osakas voi joutua maksamaan pääomatuloveroa?
Oman asunnon myyntivoitosta pitää maksaa pääomatuloveroa, jos asunnossa on asunut alle kaksi vuotta. Myyntivoitto on asunnon myyntihinnan ja asunnon alkuperäisen hankintahinnan erotus.
Miten rahastointi ja tuloutus vaikuttavat veroihin?
Rahastointi ja tuloutus vaikuttavat yksittäisen osakkaan veronmaksuun asuntokaupoissa.
Jos asunnossa on ehtinyt asua yli kaksi vuotta ennen myyntiä, ei taloyhtiön valinta tuloutuksen ja rahastoinnin välillä vaikuta myyntiin mitenkään. Myynnistä kertyviin pääomatuloveroihin valinta vaikuttaa vain, jos asunnon myy ennen kahden vuoden rajan täyttymistä.
Mikäli taloyhtiön kirjanpidossa käsitellään yhtiölainan lyhennyksiä rahastoimalla, verottaja laskee asunnon hankintahintaan mukaan myös maksetun yhtiölainaosuuden. Näin osakkaan myyntivoiton määrä on pienempi, ja näin myös veroja kertyy vähemmän.
Esimerkki: Tuloutuksen vaikutus asunnon myyntiin ja pääomatuloveroon
Osakas päättää myydä uudiskohteessa sijaitsevan asunnon, jossa on asunut alle kaksi vuotta. Hän on maksanut suurehkon yhtiölainan osaltaan takaisin, mutta hän ei tehnyt tätä kerralla asunnon oston eikä myynnin yhteydessä. Yhtiölainan lyhennyksiä käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa tulona.
Verottaja ei omien linjaustensa mukaisesti laske asunnon hankintahintaan mukaan tätä jo maksettua yhtiölainaosuutta, koska se on käsitelty tulona. Näin myyntivoiton määrä on laskennallisesti suurempi, ja koko summa on pääomaveron alainen.
© Isännöintiliitto –
0 CommentsKommentti Facebookissa
Yleisimmät väärinkäsitykset isännöinnistä: riitojen ratkoja ja pihojen lakaisija
05.02.2026
Naapuririitojen ratkominen, kiinteistöhuollon työt ja taloyhtiön pihojen kunnossapito. Nämä ovat keskeisempiä isännöitsijän työhön liittyviä suomalaisten väärinkäsityksiä, jotka ilmenevät Isännöintiliiton tuoreen kansalaiskyselyn* tuloksista.
– Isännöinnissä tehdään paljon työtä, joka jää asukkaille ja osakkaille näkymättömäksi. Siksi moni mieltää isännöintityön edelleen ennen kaikkea konkreettisiksi, taloyhtiössä näkyviksi asioiksi, kuten pihojen kunnossapidoksi, joka nousi esiin myös tutkimuksessa, toteaa Isännöintiliiton johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.
– Isännöinti on kuitenkin vaativaa ja monipuolista asiantuntijatyötä, jossa tarvitaan laajaa osaamista taloudesta, hallinnosta, lainsäädännöstä ja rakennustekniikasta. Isännöinti huolehtii taloyhtiön hankinnoista, kunnossapidosta ja kiinteistön arvon kehityksestä, ja työ on yhä useammin moniammatillisen tiimin tuottamaa palvelua, kertoo Falck-Hvilstafeldt.
Nuorten ikäryhmässä isännöinti tunnetaan huonosti
Eri ikäryhmistä isännöitsijän tehtävänkuvasta heikoiten perillä ovat nuoret aikuiset. Alle 25-vuotiaista vastaajista 51 prosenttia oli sitä mieltä, että pihan kunnossapito kuuluisi isännöitsijän tehtäviin ja peräti 65 prosenttia oli sitä mieltä, että kiinteistön huoltotyöt kuuluisivat isännöitsijän vastuulle, vaikka nämä kuuluvat huoltoyhtiölle.
– Nuorilla ei tyypillisesti ole ollut yhtä paljon kosketuspintaa isännöinnin kanssa kuin iäkkäämmillä ihmisillä. Taloyhtiöiden hallituksissa on yleensä iäkkäämpää väkeä, ja nuorempien osakkaiden tyytymättömyys oman taloyhtiön hallituksen päätöksiin saattaa näkyä kriittisenä suhtautumisena isännöintiin, sillä taloyhtiössä isännöinti on usein hallituksen päätösten toteuttaja, Falck-Hvilstafeldt arvioi.
Tutkimustuloksissa näkyikin ruuhkavuosia elävien kriittisyys isännöintiin. 35-49 -vuotiaat suhtautuvat kriittisimmin kyselyn mukaan isännöintiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että omistusasujat ovat huomattavasti paremmin perillä isännöitsijän vastuista kuin vuokralla asuvat.
– Omistusasuminen tuo usein mukanaan aktiivisempaa osallistumista taloyhtiön asioihin, esimerkiksi yhtiökokouksiin ja hallitustyöskentelyyn, mikä lisää ymmärrystä isännöinnin tehtävistä ja vastuiden jakautumisesta taloyhtiössä, toteaa lopuksi Falck-Hvilstafeldt.
Isännöintiliiton marraskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1153. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Isännöintiliiton toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.
0 CommentsKommentti Facebookissa
UUTISIA
0 CommentsKommentti Facebookissa