Asiantuntevaa ja palvelevaa isännöintiä

kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.

TARJOUSPYYNTÖ

Jätä taloyhtiösi tarjouspyyntö tästä

ISÄNNÖITSIJÄLLE

Jätä viesti suoraan lomakkeella

VIKAILMOITUS

Jätä vikailmoitus tai korjausilmoitus

MUUTOSTYÖILMOITUS

Jätä tästä huoneiston muutostyöilmoitus

OSAKKAAN MUUTOS

Maanmittauslaitokselle yhteystiedot

AJAN VARAUS

Varaa aikasi asiakaspalveluumme

Uutisia ja ajankohtaista tietoa asumiseen liittyen.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Mikä asukasluettelo on?
Asukasluettelo on taloyhtiössä asuvien osakkaiden ja vuokralaisten perustiedoista koostuva rekisteri, jota käytetään taloyhtiön arjen pyörittämiseksi. Asukasluetteloon on yleensä merkitty asukkaan nimi, syntymäaika tai henkilötunnus, muuttopäivä ja huoneistonumero. Muuttojen yhteydessä nämä tiedot päivitetään luetteloon.

Muuttoilmoitus taloon ja talosta pois tehdään taloyhtiön käytännöistä riippuen joko isännöintiyritykseen tai huoltoyhtiöön.

Onko asukasluettelo pakollinen?
Asukasluettelon pitämistä ei ole määrätty asunto-osakeyhtiölaissa, mutta se on tarpeellinen taloyhtiölle esimerkiksi asukasviestinnän hoitamiseksi. Asukasluettelo on henkilörekisteri, jonka pitämisen perusteena on asukassuhde ja asukaspalveluiden järjestäminen.

Kuka saa katsoa asukasluettelon tietoja?
Asukasluettelo on tarkoitettu vain isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön käyttöön. Siitä ei anneta kopioita kenellekään ulkopuoliselle. Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on mahdollisuus selvittää tietopyynnöllä, mitä tietoja hänestä itsestään on kerätty.

Kuka ylläpitää asukasluetteloa?
Asukasluettelon ylläpitoa hoitaa yleensä taloyhtiön puolesta isännöintiyritys tai huoltoyhtiö.

© Isännöintiliitto –
...

Mikä asukasluettelo

Saako pihaa kunnostaa?
Huoneiston kuuluva piha-alue ei yleensä ole osakkaan hallinnassa. Tällöin osakas ei saa tehdä muutoksia piha-alueella. Jos taloyhtiö antaa kuitenkin jollekin osakkaalle luvan tehdä muutoksia pihalla, tulee lupa antaa myös muille osakkaille.

Mitä tarkoittaa osakashallinnassa oleva piha?
Mikäli huoneiston piha on osakkaan hallinnassa, hänellä on oikeus tehdä muutoksia piha-alueella. Osakkaan pitää kuitenkin tehdä kirjallinen ilmoitus ja toimittaa se isännöintiyritykselle. Työt saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on antanut luvan.

Jälkikäteen huoneiston pihamaalle rakennettavat kiinteät rakenteet vaativat taloyhtiön luvan. Tällaisia ovat esimerkiksi väliaidat, pergolat, terassit, katokset, varastot ja muurattavat grillirakenteet.

Mitä pihalle saa istuttaa?
Jos piha ei ole osakkaan hallinnassa, sinne ei saa istuttaa muuta kuin pihakukkia.

Jos piha on osakkaan hallinnassa, istutuksia saa laittaa itsenäisesti. Niiden kanssa on syytä muistaa seuraavat ohjeet:

Istutettavien puiden sekä niiden juuristojen tulee olla vähintään metrin päässä rakennuksista ja salaojista sekä vähintään 1,5 metrin päässä viemäreistä ja lämpöputkista. Puita ei tule suositusten mukaan istuttaa viittä metriä lähemmäs rakenteita ja rakennuksia.
Puiden kaato on yleensä kaupunkialueella luvanvarainen toimenpide, jota kannattaa kysyä kaupungin tai kunnan rakennusvirastosta.

Istutettavien pensaiden etäisyys seinästä tulee olla vähintään 50 cm. Tämä koskee myös köynnöksiä. Seiniä ja aitoja pitkin kasvavat köynnökset rapauttavat seinärakenteita, estävät rakenteiden tuuletusta ja haittaavat kunnossapitoa.

Rakennusten vierustoilla tulee olla vähintään 30 cm:n levyinen vierustäyttö (esimerkiksi kiveys), jossa ei ole mitään orgaanista. Tällöin rakennuksen vierusta ei pysy kosteana, eikä maaperän kosteus siirry rakenteisiin.

Pihaistutukset tulee laittaa erillisiin istutusaltaisiin tai laatikoihin, jotka on varta vasten hankittu ja asennettu tähän tarkoitukseen.

© Isännöintiliitto –
...

Saako pihaa kunnosta

Isännöintiliitto vaatii panostuksia asumisturvallisuuteen
03.09.2026

Isännöintiliitto on linjannut hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Liitto nostaa tavoitteissaan esiin isännöintialan osaamisen vahvistamisen, isännöinnin vastuiden selkeyttämisen, taloyhtiöiden korjaamisen edellytykset sekä turvallisen ja terveellisen asumisen.

Tarvitaan tehokkaampia keinoja puuttua asumishäiriöihin
Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että taloyhtiöillä olisi nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua asumista häiritseviin ongelmiin.
Liitto esittää muun muassa häätöjen käsittelyaikojen lyhentämistä, poliisin käyntitietojen saamista ja tupakointikiellon säätämisestä kaikkiin taloyhtiöihin.

– Asumishäiriöihin pitää pystyä puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokranantajien pitäisi saada tiedot asumishäiriöihin liittyvistä poliisikäynneistä taloyhtiöissä, jotta häiriöistä saadaan tarvittavaa näyttöä. Meillä on tällä hetkellä tilanteita, missä asukas voi häiriköidä koko taloyhtiötä vuosien ajan ja taloyhtiön keinot puuttua tilanteeseen ovat hyvin rajalliset.

Kun poliisiraportteja ei saada eikä niitä voida käyttää todisteena häiriöstä, joutuvat naapurit kohtuuttomaan tilanteeseen. Heidän pitäisi toimia todistajina, vaikka kyseinen asukas käyttäytyisi uhkaavasti, toteaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen.

– Lisäksi häätöprosessi kestää nykyään liian kauan. Häätöjen käsittelyaikoja pitää pystyä lyhentämään, mikä on kaikkien asukkaiden etu, usein myös häädettävän. Tämä vaatii käräjäoikeuksien resurssien vahvistamista, lisää Tuovinen.

Isännöinnin lainsäädäntöä pitää selkeyttää
Isännöintiliitto esittää asunto-osakeyhtiölain päivittämistä isännöintiä koskevilta osin. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyistä joustavammin erilaisten isännöintipalvelujen tarjoaminen ja niistä sopiminen taloyhtiöiden tarpeiden mukaan.
Samalla on tarpeen arvioida uudelleen isännöitsijän vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä.

– Laissa on merkittävä epäkohta siinä, miten työntekijäasemassa olevaa isännöitsijää kohdellaan vastuiden osalta. Vahingonkorvausvastuun tulee kuulua yritykselle, ei yksittäiselle isännöitsijälle, korostaa Tuovinen.

Isännöintialalle tarvitaan ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto
Isännöinnillä on merkittävä rooli suomalaisen asuntovarallisuuden arvon ja rakennusten kunnon säilyttämisessä. Isännöintiliitto haluaa vahvistaa alan osaamista ja houkuttelevuutta. Liitto esittää isännöintialalle ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa.

– Kehittyvä ja osaava ammatti-isännöinti on kestävän asumisen edellytys. Isännöinnille on varmistettava mahdollisuudet hoitaa taloyhtiöitä hyvin myös tulevaisuudessa, kiteyttää Tuovinen.

Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen tulisi huomioida nykyistä paremmin alat, joille kouluttaudutaan usein vasta aikuisena. Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaavaa tukimuoto.

The post isännöintiliitto
...

Isännöintiliitto v
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Mikä asukasluettelo on?
Asukasluettelo on taloyhtiössä asuvien osakkaiden ja vuokralaisten perustiedoista koostuva rekisteri, jota käytetään taloyhtiön arjen pyörittämiseksi. Asukasluetteloon on yleensä merkitty asukkaan nimi, syntymäaika tai henkilötunnus, muuttopäivä ja huoneistonumero. Muuttojen yhteydessä nämä tiedot päivitetään luetteloon.

Muuttoilmoitus taloon ja talosta pois tehdään taloyhtiön käytännöistä riippuen joko isännöintiyritykseen tai huoltoyhtiöön.

Onko asukasluettelo pakollinen?
Asukasluettelon pitämistä ei ole määrätty asunto-osakeyhtiölaissa, mutta se on tarpeellinen taloyhtiölle esimerkiksi asukasviestinnän hoitamiseksi. Asukasluettelo on henkilörekisteri, jonka pitämisen perusteena on asukassuhde ja asukaspalveluiden järjestäminen.

Kuka saa katsoa asukasluettelon tietoja?
Asukasluettelo on tarkoitettu vain isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön käyttöön. Siitä ei anneta kopioita kenellekään ulkopuoliselle. Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on mahdollisuus selvittää tietopyynnöllä, mitä tietoja hänestä itsestään on kerätty.

Kuka ylläpitää asukasluetteloa?
Asukasluettelon ylläpitoa hoitaa yleensä taloyhtiön puolesta isännöintiyritys tai huoltoyhtiö.

© Isännöintiliitto –
...

Mikä asukasluettelo

Saako pihaa kunnostaa?
Huoneiston kuuluva piha-alue ei yleensä ole osakkaan hallinnassa. Tällöin osakas ei saa tehdä muutoksia piha-alueella. Jos taloyhtiö antaa kuitenkin jollekin osakkaalle luvan tehdä muutoksia pihalla, tulee lupa antaa myös muille osakkaille.

Mitä tarkoittaa osakashallinnassa oleva piha?
Mikäli huoneiston piha on osakkaan hallinnassa, hänellä on oikeus tehdä muutoksia piha-alueella. Osakkaan pitää kuitenkin tehdä kirjallinen ilmoitus ja toimittaa se isännöintiyritykselle. Työt saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on antanut luvan.

Jälkikäteen huoneiston pihamaalle rakennettavat kiinteät rakenteet vaativat taloyhtiön luvan. Tällaisia ovat esimerkiksi väliaidat, pergolat, terassit, katokset, varastot ja muurattavat grillirakenteet.

Mitä pihalle saa istuttaa?
Jos piha ei ole osakkaan hallinnassa, sinne ei saa istuttaa muuta kuin pihakukkia.

Jos piha on osakkaan hallinnassa, istutuksia saa laittaa itsenäisesti. Niiden kanssa on syytä muistaa seuraavat ohjeet:

Istutettavien puiden sekä niiden juuristojen tulee olla vähintään metrin päässä rakennuksista ja salaojista sekä vähintään 1,5 metrin päässä viemäreistä ja lämpöputkista. Puita ei tule suositusten mukaan istuttaa viittä metriä lähemmäs rakenteita ja rakennuksia.
Puiden kaato on yleensä kaupunkialueella luvanvarainen toimenpide, jota kannattaa kysyä kaupungin tai kunnan rakennusvirastosta.

Istutettavien pensaiden etäisyys seinästä tulee olla vähintään 50 cm. Tämä koskee myös köynnöksiä. Seiniä ja aitoja pitkin kasvavat köynnökset rapauttavat seinärakenteita, estävät rakenteiden tuuletusta ja haittaavat kunnossapitoa.

Rakennusten vierustoilla tulee olla vähintään 30 cm:n levyinen vierustäyttö (esimerkiksi kiveys), jossa ei ole mitään orgaanista. Tällöin rakennuksen vierusta ei pysy kosteana, eikä maaperän kosteus siirry rakenteisiin.

Pihaistutukset tulee laittaa erillisiin istutusaltaisiin tai laatikoihin, jotka on varta vasten hankittu ja asennettu tähän tarkoitukseen.

© Isännöintiliitto –
...

Saako pihaa kunnosta

Isännöintiliitto vaatii panostuksia asumisturvallisuuteen
03.09.2026

Isännöintiliitto on linjannut hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Liitto nostaa tavoitteissaan esiin isännöintialan osaamisen vahvistamisen, isännöinnin vastuiden selkeyttämisen, taloyhtiöiden korjaamisen edellytykset sekä turvallisen ja terveellisen asumisen.

Tarvitaan tehokkaampia keinoja puuttua asumishäiriöihin
Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että taloyhtiöillä olisi nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua asumista häiritseviin ongelmiin.
Liitto esittää muun muassa häätöjen käsittelyaikojen lyhentämistä, poliisin käyntitietojen saamista ja tupakointikiellon säätämisestä kaikkiin taloyhtiöihin.

– Asumishäiriöihin pitää pystyä puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokranantajien pitäisi saada tiedot asumishäiriöihin liittyvistä poliisikäynneistä taloyhtiöissä, jotta häiriöistä saadaan tarvittavaa näyttöä. Meillä on tällä hetkellä tilanteita, missä asukas voi häiriköidä koko taloyhtiötä vuosien ajan ja taloyhtiön keinot puuttua tilanteeseen ovat hyvin rajalliset.

Kun poliisiraportteja ei saada eikä niitä voida käyttää todisteena häiriöstä, joutuvat naapurit kohtuuttomaan tilanteeseen. Heidän pitäisi toimia todistajina, vaikka kyseinen asukas käyttäytyisi uhkaavasti, toteaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen.

– Lisäksi häätöprosessi kestää nykyään liian kauan. Häätöjen käsittelyaikoja pitää pystyä lyhentämään, mikä on kaikkien asukkaiden etu, usein myös häädettävän. Tämä vaatii käräjäoikeuksien resurssien vahvistamista, lisää Tuovinen.

Isännöinnin lainsäädäntöä pitää selkeyttää
Isännöintiliitto esittää asunto-osakeyhtiölain päivittämistä isännöintiä koskevilta osin. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyistä joustavammin erilaisten isännöintipalvelujen tarjoaminen ja niistä sopiminen taloyhtiöiden tarpeiden mukaan.
Samalla on tarpeen arvioida uudelleen isännöitsijän vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä.

– Laissa on merkittävä epäkohta siinä, miten työntekijäasemassa olevaa isännöitsijää kohdellaan vastuiden osalta. Vahingonkorvausvastuun tulee kuulua yritykselle, ei yksittäiselle isännöitsijälle, korostaa Tuovinen.

Isännöintialalle tarvitaan ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto
Isännöinnillä on merkittävä rooli suomalaisen asuntovarallisuuden arvon ja rakennusten kunnon säilyttämisessä. Isännöintiliitto haluaa vahvistaa alan osaamista ja houkuttelevuutta. Liitto esittää isännöintialalle ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa.

– Kehittyvä ja osaava ammatti-isännöinti on kestävän asumisen edellytys. Isännöinnille on varmistettava mahdollisuudet hoitaa taloyhtiöitä hyvin myös tulevaisuudessa, kiteyttää Tuovinen.

Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen tulisi huomioida nykyistä paremmin alat, joille kouluttaudutaan usein vasta aikuisena. Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaavaa tukimuoto.

The post isännöintiliitto
...

Isännöintiliitto v

UUTISIA