Pieksämäen
Isännöintitoimi Oy

Taloyhtiön sivut

Kirjaudu taloyhtiösi kotisivuille yllä olevasta linkistä. Mikäli sinulla ei ole tunnuksia saat ne isännöintitoimistosta.

Asiantuntevaa ja palvelevaa isännöintiä

kokemuksen tuomalla ammattitaidolla.

TARJOUSPYYNTÖ

Jätä taloyhtiösi tarjouspyyntö tästä.

MUUTOSTYÖILMOITUS

Jätä tästä huoneiston muutostyöilmoitus

ISÄNNÖITSIJÄLLE

Jätä viesti suoraan lomakkeella.

VIKAILMOITUS

Jätä vikailmoitus tai korjausilmoitus.

Uutisia ja ajankohtaista tietoa asumiseen liittyen.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

ASUMINEN KALLISTUU JA PÄÄSTÖT KASVAVAT, JOS ENERGIAREMONTTIEN AVUSTUKSIIN EI SAADA PITKÄJÄNTEISYYTTÄ
Medialle
Julkaistu: 11.10.2021

Energian ja sähkön hinnan kallistuessa energiaremontit ovat välttämättömiä, jotta asumisen kustannukset saadaan pidettyä aisoissa. Valtion lyhytnäköinen avustuspolitiikka kuitenkin vaikeuttaa taloyhtiöiden energiaremonttien tekemistä. Sen tuloksena asuminen kallistuu ja asumisen ilmastotoimet jäävät vähäisiksi, sanoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.

– Lyhytjänteisyys energia-avustuksissa näkyy esimerkiksi niin, että niihin varatut määrärahat loppuvat toistuvasti kesken avustuskauden. Nyt esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tämän vuoden määrärahat ovat jo loppu ja ylipäänsä niiden jatkuminen on vahvistettu vain vuoteen 2022 saakka.

Kun taloyhtiöt eivät ole varmoja avustusten jatkumisesta, ovat osakkaat epävarmoja tekemään päätöksiä energiaremonteista. Jo nyt taloyhtiöissä on vaikeuksia tehdä päätöksiä isoista ja kalliista korjauksista, joita Suomen vanheneva asuntokanta kipeästi vaatii.

– Päättäjien pitäisi antaa selkeä signaali, että energiatehokkuuden kannustimina olevat määrärahat riittävät ja energia-avustusten jatkumiseen ja kehittämiseen voi luottaa. Vain siten osakkaat uskaltavat tehdä päätöksiä myös energiatehokkuuteen liittyvissä remonteissa, Viljamaa sanoo.

Energiaremontteja myös vastustetaan
Taloyhtiöiden energiaremontit ovat isossa roolissa Suomen ilmastotavoitteissa, sillä asumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on tutkitusti suurimpia liikenteen ja teollisuuden rinnalla.

Suomen noin 100 000 taloyhtiöstä vasta pienessä osassa on tehty jonkinlainen energiaremontti. Viljamaan mukaan ilmastotoimet kohtaavat taloyhtiöissä vastustusta, koska kaikki asukkaat eivät ymmärrä niiden merkitystä.

– Taloyhtiöissä toimivimmat ratkaisut ovat niitä, jotka näkyvät konkreettisesti myös asukkaille. Jos ilmastovaikutukset ei ole tarpeeksi iso kannustin, energiatehokkuus ja sen myötä tuleva rahan säästö varmasti on.

Isännöintiliitto nosti esille ilmastoimet ja avustuspolitiikan esille lausunnossaan, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022. Lue koko lausunto.

Lisätietoja
Tuomas Viljamaa
Tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja, Isännöintiliitto
p. 040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi
... Katso lisääNäytä vähemmän

Isännöitsijälle uusi nimi?

PITÄISIKÖ ISÄNNÖITSIJÄN NIMIKE PÄIVITTÄÄ?
Isännöinti-lehti: 4/2021
Julkaistu: 8.9.2021 Muokattu: 15.9.2021

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Isännöitsijällä on enemmän vastuuta kuin nykyinen nimike antaa ymmärtää.

Tuleeko isännöitsijästä emännöitsijä vai joku muu? Isännöitsijä-ammatti­nimike on jälleen noussut keskusteluun. Isännöitsijä on kirjattu asunto-osake­yhtiölakiin ja nimikkeellä on eittämättä vanhahtava kaiku. Voisiko nimikkeen päivittäminen kuvastaa alan muutosta?

Ammattinimike on viestintää. Se kertoo mitä kukin tekee työkseen, mistä hän vastaa ja usein antaa suuntaa henkilön koulutuksesta. Tosin monet nimikkeet ovat niin luovia, etteivät ne välttämättä kerro juuri mitään.

Nimeke luo alan mielikuvaa. Se rakentaa asiakkaiden odotuksia ja antaa ”asiakaslupauksen”. Jos varaa ajan ortopedille, voi olettaa häneltä erityisempää osaamista kuin yleislääkäriltä. Nimike tuo myös uskottavuutta, siksi myyntitehtävissä käytetään usein päällikkönimikkeitä.

Isännöitsijällä on enemmän vastuuta kuin nykyinen nimike kuvastaa. Tehtävä on osin lähellä osakeyhtiön toimitusjohtajaa.
Laki sanoo, että isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja yhtiön päivittäisestä hallinnosta noudattaen hallituksen ohjeistuksia. Isännöitsijä ei ole vain nimike vaan lakiin perustuva asunto-osakeyhtiön toimielin vastuineen ja velvollisuuksineen.

Lisäksi isännöitsijä vastaa asiakkaiden moninaisiin odotuksiin. Työ on asiakaspalvelua, viestintää, projektien vetoa ja hankintojen tekemistä. Ennen isännöintiä tuotti yksittäinen henkilö, nyt yhä useammin palvelun tuottaa moniammatillinen tiimi isännöintiyrityksessä, vaikka vastuullinen isännöitsijä ilmoitetaan kaupparekisteriin. Tämäkin voisi näkyä alan nimikkeissä.

Suurin osa isännöinnin uusista tulijoista on alan vaihtajia, joilla on harvemmin alan koulutusta. Tämä vaikuttaa isännöinnin maineeseen ja odotuksiin myös alan sisällä.

Joillakin aloilla, kuten juristien ja lääkäreiden ammateissa, edellytetään haastavaa koulutusta. Se ylläpitää myös ammattilaisten itsensä arvostusta omaa alaansa kohtaan. Oletko kuullut lääkärin puhuvan kielteisesti kilpailijastaan, toisesta lääkäristä, edes kovasti kilpailluissa yksityisissä terveyspalveluissa?

Toisaalta nimikettä oleellisempaa on, että asiakas tietää mitä palvelua on ostamassa, mitä isännöinti ylipäätään on ja mitä siltä voi odottaa. Voisiko kuvaavampi nimike avata ja tarkentaa ymmärrystä isännöinnistä ja myös rajata asiakkaiden odotuksia?

Nyt kun asunto-osakeyhtiölakia uudistetaan, on otollinen aika keskustelulle isännöitsijä-nimikkeen päivittämisestä.

Johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt, Isännöintiliitto
... Katso lisääNäytä vähemmän

VASTUU EDELLISEN OSAKKAAN VIRHEISTÄ
Isännöinti-lehti: 4/2021
Julkaistu: 8.9.2021

Vesieriste pettää, koska edellinen osakas on remontoinut kylpyhuoneen väärin. Kuka maksaa korjaukset?

Hyvän rakennustavan vastaisesti tai huolimattomasti toteutetut kylpyhuoneremontit ovat usein syynä kylpyhuoneiden vesivahinkoihin. Kalliit vahingot paljastuvat usein vasta pitkän ajan kuluttua ja herättävät epätietoisuutta vaurion aiheuttamien korjauskustannusten jaosta. Kun arvioidaan sitä, miten kustannukset jaetaan yhtiön, nykyisen osakkaan ja entisen osakkaan välillä, tulee ymmärtää ero kunnossapito- sekä vahingonkorvausvastuun välillä.

Yleinen harhaluulo on, että uusi osakas vastaa kai­kista hyvän rakennustavan vastaisesti toteutetun remontin aiheuttamista vahingoista.

Asia ei kuitenkaan ole näin. Vahingonkorvausvastuu toteutetusta remontista ei siirry uudelle osakkaalle.
Vahingoista aiheutuvat korjauskustannukset jakautuvat yleisten kunnossapitosäännösten ja -määräysten mukaisesti yhtiön ja uuden osakkaan välillä. Nämä kustannukset puolestaan voidaan periä vahingonkorvauksena kylpyhuoneremontin toteuttaneelta vanhalta osakkaalta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että remontista on kulunut alle kymmenen vuotta, jotta vahingonkorvausvastuu ei ehdi vanhentua.

Esimerkkinä voidaan nostaa tilanne, jossa vanha osakas on teettänyt kylpyhuoneremontin, joka on vedeneristeen osalta toteutettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Uuden osakkaan asumisen alkutaipaleella vedeneriste kylpyhuoneessa pettää, mistä aiheutuu kosteusvaurio kylpyhuoneen rakenteisiin. Taloyhtiön vastatessa lähtökohtaisesti vedeneristeestä joutuu yhtiö korjaamaan vauriot sekä ennallistamaan kylpyhuoneen yhtiön perustasoon asti.

Uusi osakas puolestaan joutuu maksamaa erotuksen, jos kylpyhuoneen osat poikkeavat yhtiön perustasosta. Sekä taloyhtiö että uusi osakas voivat tämän jälkeen vaatia alkuperäisen kylpyhuoneremontin toteuttaneelta vanhalta osakkaalta näistä aiheutuneet kustannukset, jos vanhan osakkaan puolelta on ollut huolimattomuutta koskien remonttia.

Teksti: Lakimies Anna Pasanen, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
... Katso lisääNäytä vähemmän

Lataa lisää
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

ASUMINEN KALLISTUU JA PÄÄSTÖT KASVAVAT, JOS ENERGIAREMONTTIEN AVUSTUKSIIN EI SAADA PITKÄJÄNTEISYYTTÄ
Medialle
Julkaistu: 11.10.2021

Energian ja sähkön hinnan kallistuessa energiaremontit ovat välttämättömiä, jotta asumisen kustannukset saadaan pidettyä aisoissa. Valtion lyhytnäköinen avustuspolitiikka kuitenkin vaikeuttaa taloyhtiöiden energiaremonttien tekemistä. Sen tuloksena asuminen kallistuu ja asumisen ilmastotoimet jäävät vähäisiksi, sanoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.

– Lyhytjänteisyys energia-avustuksissa näkyy esimerkiksi niin, että niihin varatut määrärahat loppuvat toistuvasti kesken avustuskauden. Nyt esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tämän vuoden määrärahat ovat jo loppu ja ylipäänsä niiden jatkuminen on vahvistettu vain vuoteen 2022 saakka.

Kun taloyhtiöt eivät ole varmoja avustusten jatkumisesta, ovat osakkaat epävarmoja tekemään päätöksiä energiaremonteista. Jo nyt taloyhtiöissä on vaikeuksia tehdä päätöksiä isoista ja kalliista korjauksista, joita Suomen vanheneva asuntokanta kipeästi vaatii.

– Päättäjien pitäisi antaa selkeä signaali, että energiatehokkuuden kannustimina olevat määrärahat riittävät ja energia-avustusten jatkumiseen ja kehittämiseen voi luottaa. Vain siten osakkaat uskaltavat tehdä päätöksiä myös energiatehokkuuteen liittyvissä remonteissa, Viljamaa sanoo.

Energiaremontteja myös vastustetaan
Taloyhtiöiden energiaremontit ovat isossa roolissa Suomen ilmastotavoitteissa, sillä asumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on tutkitusti suurimpia liikenteen ja teollisuuden rinnalla.

Suomen noin 100 000 taloyhtiöstä vasta pienessä osassa on tehty jonkinlainen energiaremontti. Viljamaan mukaan ilmastotoimet kohtaavat taloyhtiöissä vastustusta, koska kaikki asukkaat eivät ymmärrä niiden merkitystä.

– Taloyhtiöissä toimivimmat ratkaisut ovat niitä, jotka näkyvät konkreettisesti myös asukkaille. Jos ilmastovaikutukset ei ole tarpeeksi iso kannustin, energiatehokkuus ja sen myötä tuleva rahan säästö varmasti on.

Isännöintiliitto nosti esille ilmastoimet ja avustuspolitiikan esille lausunnossaan, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022. Lue koko lausunto.

Lisätietoja
Tuomas Viljamaa
Tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja, Isännöintiliitto
p. 040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi
... Katso lisääNäytä vähemmän

Isännöitsijälle uusi nimi?

PITÄISIKÖ ISÄNNÖITSIJÄN NIMIKE PÄIVITTÄÄ?
Isännöinti-lehti: 4/2021
Julkaistu: 8.9.2021 Muokattu: 15.9.2021

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Isännöitsijällä on enemmän vastuuta kuin nykyinen nimike antaa ymmärtää.

Tuleeko isännöitsijästä emännöitsijä vai joku muu? Isännöitsijä-ammatti­nimike on jälleen noussut keskusteluun. Isännöitsijä on kirjattu asunto-osake­yhtiölakiin ja nimikkeellä on eittämättä vanhahtava kaiku. Voisiko nimikkeen päivittäminen kuvastaa alan muutosta?

Ammattinimike on viestintää. Se kertoo mitä kukin tekee työkseen, mistä hän vastaa ja usein antaa suuntaa henkilön koulutuksesta. Tosin monet nimikkeet ovat niin luovia, etteivät ne välttämättä kerro juuri mitään.

Nimeke luo alan mielikuvaa. Se rakentaa asiakkaiden odotuksia ja antaa ”asiakaslupauksen”. Jos varaa ajan ortopedille, voi olettaa häneltä erityisempää osaamista kuin yleislääkäriltä. Nimike tuo myös uskottavuutta, siksi myyntitehtävissä käytetään usein päällikkönimikkeitä.

Isännöitsijällä on enemmän vastuuta kuin nykyinen nimike kuvastaa. Tehtävä on osin lähellä osakeyhtiön toimitusjohtajaa.
Laki sanoo, että isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja yhtiön päivittäisestä hallinnosta noudattaen hallituksen ohjeistuksia. Isännöitsijä ei ole vain nimike vaan lakiin perustuva asunto-osakeyhtiön toimielin vastuineen ja velvollisuuksineen.

Lisäksi isännöitsijä vastaa asiakkaiden moninaisiin odotuksiin. Työ on asiakaspalvelua, viestintää, projektien vetoa ja hankintojen tekemistä. Ennen isännöintiä tuotti yksittäinen henkilö, nyt yhä useammin palvelun tuottaa moniammatillinen tiimi isännöintiyrityksessä, vaikka vastuullinen isännöitsijä ilmoitetaan kaupparekisteriin. Tämäkin voisi näkyä alan nimikkeissä.

Suurin osa isännöinnin uusista tulijoista on alan vaihtajia, joilla on harvemmin alan koulutusta. Tämä vaikuttaa isännöinnin maineeseen ja odotuksiin myös alan sisällä.

Joillakin aloilla, kuten juristien ja lääkäreiden ammateissa, edellytetään haastavaa koulutusta. Se ylläpitää myös ammattilaisten itsensä arvostusta omaa alaansa kohtaan. Oletko kuullut lääkärin puhuvan kielteisesti kilpailijastaan, toisesta lääkäristä, edes kovasti kilpailluissa yksityisissä terveyspalveluissa?

Toisaalta nimikettä oleellisempaa on, että asiakas tietää mitä palvelua on ostamassa, mitä isännöinti ylipäätään on ja mitä siltä voi odottaa. Voisiko kuvaavampi nimike avata ja tarkentaa ymmärrystä isännöinnistä ja myös rajata asiakkaiden odotuksia?

Nyt kun asunto-osakeyhtiölakia uudistetaan, on otollinen aika keskustelulle isännöitsijä-nimikkeen päivittämisestä.

Johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt, Isännöintiliitto
... Katso lisääNäytä vähemmän

VASTUU EDELLISEN OSAKKAAN VIRHEISTÄ
Isännöinti-lehti: 4/2021
Julkaistu: 8.9.2021

Vesieriste pettää, koska edellinen osakas on remontoinut kylpyhuoneen väärin. Kuka maksaa korjaukset?

Hyvän rakennustavan vastaisesti tai huolimattomasti toteutetut kylpyhuoneremontit ovat usein syynä kylpyhuoneiden vesivahinkoihin. Kalliit vahingot paljastuvat usein vasta pitkän ajan kuluttua ja herättävät epätietoisuutta vaurion aiheuttamien korjauskustannusten jaosta. Kun arvioidaan sitä, miten kustannukset jaetaan yhtiön, nykyisen osakkaan ja entisen osakkaan välillä, tulee ymmärtää ero kunnossapito- sekä vahingonkorvausvastuun välillä.

Yleinen harhaluulo on, että uusi osakas vastaa kai­kista hyvän rakennustavan vastaisesti toteutetun remontin aiheuttamista vahingoista.

Asia ei kuitenkaan ole näin. Vahingonkorvausvastuu toteutetusta remontista ei siirry uudelle osakkaalle.
Vahingoista aiheutuvat korjauskustannukset jakautuvat yleisten kunnossapitosäännösten ja -määräysten mukaisesti yhtiön ja uuden osakkaan välillä. Nämä kustannukset puolestaan voidaan periä vahingonkorvauksena kylpyhuoneremontin toteuttaneelta vanhalta osakkaalta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että remontista on kulunut alle kymmenen vuotta, jotta vahingonkorvausvastuu ei ehdi vanhentua.

Esimerkkinä voidaan nostaa tilanne, jossa vanha osakas on teettänyt kylpyhuoneremontin, joka on vedeneristeen osalta toteutettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Uuden osakkaan asumisen alkutaipaleella vedeneriste kylpyhuoneessa pettää, mistä aiheutuu kosteusvaurio kylpyhuoneen rakenteisiin. Taloyhtiön vastatessa lähtökohtaisesti vedeneristeestä joutuu yhtiö korjaamaan vauriot sekä ennallistamaan kylpyhuoneen yhtiön perustasoon asti.

Uusi osakas puolestaan joutuu maksamaa erotuksen, jos kylpyhuoneen osat poikkeavat yhtiön perustasosta. Sekä taloyhtiö että uusi osakas voivat tämän jälkeen vaatia alkuperäisen kylpyhuoneremontin toteuttaneelta vanhalta osakkaalta näistä aiheutuneet kustannukset, jos vanhan osakkaan puolelta on ollut huolimattomuutta koskien remonttia.

Teksti: Lakimies Anna Pasanen, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
... Katso lisääNäytä vähemmän

Lataa lisää

UUTISIA